Kehäradan historiaa

En olekaan aikaisemmin kertonut Kehäradan historiasta sen kummemmin. Tämä artikkeli käsittelee kehärataa ja sen historiaa, ja lähdemme yhdessä tarkastelemaan tämän pääkaupunkiseudun rautatietieyhteyden taustoja. Jos jollekin kehärata ei ole vielä tuttu, puhumme pääkaupunkiseudun poikittaisesta rautatieyhteydestä, joka avautui muutama vuosi sitten. Tämä rata yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan. Rata on saanut itselleen Stadlerin valmistavat Sm5 Flirt-juna ja tämä Kehärata onkin Vantaan historian suurin investointihanke, mikä tekee siitä todella kuuluisan hankkeen myös Suomen historiassa. Kehärata kuuluu VR-yhtymään ja sen päätarkoitus on toimina osana pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Rata on kokonaisuudessaan noin 18 kilometriä pitkä, ja sen yksi alituskohta on 8 kilometrin pituinen tunneli. Rakentamisessa on kestänyt melko kauan, mutta vihdoin vuonna 2015 Kehärata avattiin ja kansalaiset ovat päässeet nauttimaan sen palveluista. Lukemalla alaspäin saat selville, miten tämä rata sai alkunsa, mistä asemat ovat saaneet nimensä ja missä sijaitsee Suomen ensimmäinen täysin maan alla oleva juna-asema.

Suunnittelu alkoi jo 1980-luvulla

Kehäradalla on mutkainen historia ennen rakennusprosession alkamista. Tämän radan suunnittelu alkoi nimittäin jo 1980-luvulla , mutta tällöin mitään ei saatu aikaiseksi. Kehäradan rakennus aloitettiin kuitenkin pitkän suunnittelun jälkeen vuonna 2009 ja rakennuspuuhaa jatkui aina vuoteen 2015 saakka. Rakennuskustannukset kattoivat yhteensä jopa 773,8 miljoonaa euroa. Alkuperäiseltä nimeltään Kehärata oli Marja rata, jonka varmasti moni muistaa myös ruotsalaiselta nimeltään Marja-banan. Tämä lyhennys tuli sanoista Martinlaakson radan jatke. Vuonna 2005 Vantaan kaupunki päätti, että nimen täytyy mennä vaihtoon. Näin nimeksi annettiin Marja-radan sijaan Kehärata. Kehäradan osille asemista on annettu ruotsinkielinen nimi, ja kaikki radan asemien nimet liittyvät sijaintipaikkojen historiaan. Jotkut näistä asemista myös kuvaavat ympäristön nykyistä sekä tulevaa toimintaa. Kehärata sisällyttää seuraavat asemat: Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano, Myytmäki, Louhela, Martinlaakso, Vantaankoski, Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema sekä Leinelä.

Kehäradan suunnittelurakennusvaihe starttasi vuonna 2008, jolloin samaisena vuonna radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta. Rakennustyöt aloitettiin 13. toukokuuta lentoaseman tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Muutama kuukausi myöhemmin marraskuuss aloitettiin itse rautatietunneleiden louhinta. Ensimmäisen rakennusvaiheen juna-asemia olivat muun muassa Vehkala, Kivistö, Aviapolis sekä Leinelä. Radan valmistussuunnitelma osui vuoteen 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden lisätöiden vuoksi. Ensimmäisenä Kehäradan kahdesta tunneliasemasta valmistui Aviapolis, jonka syntymäpäivänä pidetään vuotta 2014. Lentoasemilla junat alkoivat vasta pysähtymään 10. heinäkuuta, jolloin avattiin Tietotien sisäänkäynti. Myöhemmin avattiin myös Terminaalin sisäänkäynti. Tämä asematunneli sijaitsee jopa 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijatiseva rautatieasema.  Koko Kehäradan rakennutti Liikennevirasto, ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki sekä Finavia.

Katse tulevaisuuteen

Kehärata valmistui 1. heinäkuuta vuonna 2015, ja sen omistaa Suomen valtio. Se on ollut yksi Suomen suurimmista hankkeista ja se on tarjonnut helpotusta monen sekä pääkaupunkiseudulla että sen ulkopuolella asuvalle ihmiselle. On suunniteltu, että Kehärataa jatkettaisiin kaukoliikenteen puolelle. Tämä jää kuitenkin vielä pohdinnan puolelle, mutta innolla jäämme odottamaan mitä Kehäradan suunnittelijat saavat tulevaisuudessa aikaiseksi. Se voisi tarjota helpotusta myös kaukoliikenteelle ja muualla Suomessa asuville kansalaisille.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *