Kehäradan historiaa

En olekaan aikaisemmin kertonut Kehäradan historiasta sen kummemmin. Tämä artikkeli käsittelee kehärataa ja sen historiaa, ja lähdemme yhdessä tarkastelemaan tämän pääkaupunkiseudun rautatietieyhteyden taustoja. Jos jollekin kehärata ei ole vielä tuttu, puhumme pääkaupunkiseudun poikittaisesta rautatieyhteydestä, joka avautui muutama vuosi sitten. Tämä rata yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan. Rata on saanut itselleen Stadlerin valmistavat Sm5 Flirt-juna ja tämä Kehärata onkin Vantaan historian suurin investointihanke, mikä tekee siitä todella kuuluisan hankkeen myös Suomen historiassa. Kehärata kuuluu VR-yhtymään ja sen päätarkoitus on toimina osana pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Rata on kokonaisuudessaan noin 18 kilometriä pitkä, ja sen yksi alituskohta on 8 kilometrin pituinen tunneli. Rakentamisessa on kestänyt melko kauan, mutta vihdoin vuonna 2015 Kehärata avattiin ja kansalaiset ovat päässeet nauttimaan sen palveluista. Lukemalla alaspäin saat selville, miten tämä rata sai alkunsa, mistä asemat ovat saaneet nimensä ja missä sijaitsee Suomen ensimmäinen täysin maan alla oleva juna-asema.

Suunnittelu alkoi jo 1980-luvulla

Kehäradalla on mutkainen historia ennen rakennusprosession alkamista. Tämän radan suunnittelu alkoi nimittäin jo 1980-luvulla , mutta tällöin mitään ei saatu aikaiseksi. Kehäradan rakennus aloitettiin kuitenkin pitkän suunnittelun jälkeen vuonna 2009 ja rakennuspuuhaa jatkui aina vuoteen 2015 saakka. Rakennuskustannukset kattoivat yhteensä jopa 773,8 miljoonaa euroa. Alkuperäiseltä nimeltään Kehärata oli Marja rata, jonka varmasti moni muistaa myös ruotsalaiselta nimeltään Marja-banan. Tämä lyhennys tuli sanoista Martinlaakson radan jatke. Vuonna 2005 Vantaan kaupunki päätti, että nimen täytyy mennä vaihtoon. Näin nimeksi annettiin Marja-radan sijaan Kehärata. Kehäradan osille asemista on annettu ruotsinkielinen nimi, ja kaikki radan asemien nimet liittyvät sijaintipaikkojen historiaan. Jotkut näistä asemista myös kuvaavat ympäristön nykyistä sekä tulevaa toimintaa. Kehärata sisällyttää seuraavat asemat: Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano, Myytmäki, Louhela, Martinlaakso, Vantaankoski, Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema sekä Leinelä.

Kehäradan suunnittelurakennusvaihe starttasi vuonna 2008, jolloin samaisena vuonna radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta. Rakennustyöt aloitettiin 13. toukokuuta lentoaseman tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Muutama kuukausi myöhemmin marraskuuss aloitettiin itse rautatietunneleiden louhinta. Ensimmäisen rakennusvaiheen juna-asemia olivat muun muassa Vehkala, Kivistö, Aviapolis sekä Leinelä. Radan valmistussuunnitelma osui vuoteen 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden lisätöiden vuoksi. Ensimmäisenä Kehäradan kahdesta tunneliasemasta valmistui Aviapolis, jonka syntymäpäivänä pidetään vuotta 2014. Lentoasemilla junat alkoivat vasta pysähtymään 10. heinäkuuta, jolloin avattiin Tietotien sisäänkäynti. Myöhemmin avattiin myös Terminaalin sisäänkäynti. Tämä asematunneli sijaitsee jopa 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijatiseva rautatieasema.  Koko Kehäradan rakennutti Liikennevirasto, ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki sekä Finavia.

Katse tulevaisuuteen

Kehärata valmistui 1. heinäkuuta vuonna 2015, ja sen omistaa Suomen valtio. Se on ollut yksi Suomen suurimmista hankkeista ja se on tarjonnut helpotusta monen sekä pääkaupunkiseudulla että sen ulkopuolella asuvalle ihmiselle. On suunniteltu, että Kehärataa jatkettaisiin kaukoliikenteen puolelle. Tämä jää kuitenkin vielä pohdinnan puolelle, mutta innolla jäämme odottamaan mitä Kehäradan suunnittelijat saavat tulevaisuudessa aikaiseksi. Se voisi tarjota helpotusta myös kaukoliikenteelle ja muualla Suomessa asuville kansalaisille.

Matkustamisesta

Pari vuotta sitten käyttööon otettu Kehärata on todella onnistunut yhdistämään toisiinsa kaukojuna- ja lentoliikenteen. Se tuokin sujuvan yhteyden lentoasemalle aivan kaikkialta Suomesta. Kehäradan junat kulkevat tällä hetkellä päärautatieasemalta jopa 10 minuutin vuorovälillä. Ne pysähtyvät kaikilla niillä asemilla, jotka ovat reitin varrella.

Matkustusajat

Nopein matka sujuu puolessa tunnissa. Helsingistä lentokentälle päästään joko Huopalahden tai Tikkurilan kautta. Huopalahdesta matka taittuu 32 minuutissa ja Tikkurilasta jopa 27 minuutissa. Jos matkustaja on tulossa kauempaa Suomesta, pohjoisesta tai idästä, hänen tulee vaihtaa junaa Tikkurilan uudessa matkakeskuksessa. Sieltä matkustaja pääsee lentoasemalle jopa 8 minuutissa. Jos taas matkustaja tulee Turusta päin, vaihto tulee tehdä Pasilassa. Sieltä lentosemalle päääsee 22 minuutissa.

Kehärata on kerännyt todella hyvin matkustajia. Uusien asemien matkustajamääriä tarkastellessa on käynyt selväksi, että eniten matkustajia oli Lentoasemalla. Matkustajamäärien odotetaan ajan kuluessa vain kasvavan entisestään. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten paljon tämä yhteys lentoasemalle on helpottanut erityisesti kaukojunaliikenteen matkustajia. Miltä mahtaa tämä junamatkustamisen viimeinen pätkä tuntua, kun takana saattaa olla useampia junan vaihtoja ja lukemattomia matkustustunteja. Voisi otaksua, että osan mielestä on miellyttävämpää kuitenkin ottaa taksi. Toisaalta kun junat liikennöivät niin useasti radalla, ehkei tämä viimeinen junanvaihto tunnu niin pahalta, sillä asemilla ei tarvitse enää tässä kohtaa roikkua pitkiä aikoja.

Tekemistä matkan ajaksi!

Tekemistä matkan ajaksi

Puoli tuntia kuulostaa lyhyeltä matkustusajalta, mutta koska odottavan aika on usein pitkä, voi tuosta reilusta 30 minuutista kehkeytyä yllättävänkin pitkä ja kyllästyttävä kokemus. Helsingistä suoraan lentoasemille suuntaavat todennäköisesti pläräävät matkan ajan puhelinta, kannettavaa tai tablettia, tai vaihtoehtoisesti lukevat lehtiä. Kuten aiemmin jo pohdimme, kaukoliikenteen matkustajille tämä viimeinen pyrähdys saattaa olla jo todella uuvuttava kokemus. He ovat mitä todennäköisemmin ehtineet lukea joka ikisen uutisen mitä lehdistä tai netistä löytyy. Kaikki eväätkin on jo syöty ja ahkerimmat ovat todennäköisesti ehtineet kutoa jo tusinan villasukkia. Moni jatkaa itsensä viihdyttämistä mobiililaitteilla ja sieltä onkin löydettävissä paljon muutakin viihdykettä, kuin pelkästään iltapäivälehtien sivustot.

Junamatkan aikana ehtii tutustua moneen eri blogiin, tietenkin itseään kiinnostavista aiheista kirjoitettuihin, sekä harrastamaan vaikkapa nettishoppailua. Tänä päivänä netti pursuaa erilaisia nettikauppoja, joista voi ostella muun muassa vaatteita, kosmetiikkaa, elektroniikkaa – melkeinpä aivan mitä tahansa. Junamatkalla myös sosiaalinen media on kovassa käytössä. Junan liikkuessa kohti määränpäätä on aikaa selata niin Instagramia, Twitteriä kuin Facebookiakin. Jos kyseessä on työmatka, verkkoyhteisöpalvelu LinkedIn voi myös olla oikein hyvä vaihtoehto. Sieltä ehtii lukea uusimmat alalla tapahtuneet asiat ja vinkit. Myös erilaisia mobiilipelejä voi pelata junamatkan aikana. Niitä on tarjolla aivan käsittämättömät määrät esimerkiksi GooglePlayssa.

Kun some ja iltapäivälehtien sivut on käyty läpi, voi netticasinolla pelaaminen olla yksi hyvä vaihtoehto. Erilaisia nettikasinoita on tarjolla pilvin pimein ja ne tarjoavat paljon pelattavaa eri kolikkopeleissä tai vaikkapa videopokerissa, joten niitäkin kannattaa harkita ajanvietteenä. Hyvän nettikasinon löytämisessä auttavat erilaiset sivustot, joista yksi on esimerkiksi Video-pokeri.com. Kuka tietää, vaikka kohdalle osuisi suurikin voitto ja minne ikinä matkustaja olikaan matkalla, saa hän yhtäkkiä sinne paljon enemmän käyttörahaa. Tai jos ehti jo käyttää osan matkakassasta hetkeä aiemmin eri verkkokauppoihin, nettikasinolla pelaamalla voi saada rahansa takaisin!

Oli matkustajan valitsema viihdyke mikä tahansa yllä mainituista, tai ei mikään niistä, määränpäähän saavutaan kyllä sitten lopulta. Usko on varmastti meinannut jo monessa kohtaa loppua, mutta ei saa luovuttaa, määränpäähän päästään kyllä. Erityisesti kaukoliikenteen matkustajat ovat lentoasemalle päästyään usein väsyneitä ja kaipaavat virvokkeita ja piristystä. Sellaista on onneksi lentoasemalla tarjolla useassakin eri kahvilassa, kioskissa ja ravintolassa, joten lentoa odotellessa kannattaakin suunnata niihin. Näin tulevalle lennollekin on mukavampi mennä: levänneenä, kahvit nauttineena ja virkistäytyneenä.

Kehäradan haasteet

kehärata

Nyt on aika hieman käydä läpi kehäradan haasteita, sillä sen aukeaminen ei ole sujunut täysin ilman ongelmia. Kehäradan aukeaminen on lisännyt merkittävästi lähijunien myöhästelyä. Tämä johtuu osittain siitä, että kehärata kytkee muut radat yhteen. Toinen seikka, mikä myöhästelyyn vaikuttaa on junan kulkema nopeus, sillä juna kulkee täyttä nopeuttaan liki koko kehärahan pituuden, eivätkä ne näin ollen ehdi kiriä myöhästymisiä kiinni.

Myöhästely on erittäin huono juttu kehäradan imagon kannalta, sillä junaa käytetään pääasiassa lentokentälle menemiseen. Näin ollen jos juna on myöhässä, tulee se ottaa huomioon lentokentälle mentäessä, ettei matkaaja myöhästy lennoltaan.

Esimerkiksi vuoden 2015 kesäkuussa 96,5 prosenttia junavuoroista kulki aikataulun mukaan. Kun Kehärata avattiin heinäkuussa, lukema tippui heti välittömästi 89,8 prosenttiin. Tällä radalla kulkee kuukausittain yli 15 000 junavuoroa, joten myöhästelyn määrä entiseen on tuntuva.

Kehärataa on kritisoitu myös siitä, että juna kulkee osittain Vantaan puolella, jolloin matkustajan tulee tajuta ostaa seutulippu. Tämä voi tulla yllätyksenä monelle matkaajalle ja asiaan on yritettykin saada muutosta.

Kehäradan aukenemisen yhteydessä viimeinen pysäkki ei ollut vielä valmis, joka tarkoitti sitä, että matkaajat joutuivat kantamaan matkalaukkunsa vielä junasta bussiin päästäkseen lentokentälle. Medioissa on myös lukenut, että oppaat lentokentältä kehäradalle ovat puutteellisia, jolloin ihmiset ovat menneet tuttuun tapaan busseilla tai takseilla määränpäähänsä.

Toivotaan, että kehärata oppisi jatkossa ongelmistaan ja puutteistaan. Ehkä siten se pystyisi tarjoamaan matkustajille kätevää, luotettavaa ja nopeaa tapaa päästä lentokentälle. Ainakin kehäradan idea on loistava, sillä siten se mahdollistaa nopean pääsyn lentokentälle sekä myös Helsingin ja Vantaan välissä asuvien asukkaiden pääsemistä Helsingin keskustaan esimerkiksi töihin. Näin ollen ihmisten ei tarvitsisi aina hankkia autoa liikkumista varten. Toki aivan varmasti Suomen haastavat talviset olosuhteet kuten pakkanen ja lumi aiheuttavat jatkossakin junaliikenteen ongelmia.

Kehäradan merkitys lentomatkustajalle

Kello-asema

Kehärata on muuttanut pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä merkittävästi, sillä se laajentaa tarjontaa entisestään. Kymmenet tuhannet ihmiset hyötyvät tästä näppärästä radasta, joka on tuonut monia uusia juna-asemia reitin varrelle. Kaikkein merkittävin ratkaisu se on kuitenkin lentomatkustajan kannalta, sillä hän pääsee helposti kulkemaan lentoasemalta suoraan Helsingin keskustan rautatieasemalle.

Kehärata on tuonut entisestään vaihtoehtoja matkustajan kannalta, sillä hän voi valita toivomuksiensa mukaisesti esimerkiksi Finnairin bussin tai tämän näppärän junan. Taksi on ollut vaihtoehto monelle lennolle menevälle henkilölle, mutta hintakin on ollut huomattavasti suolaisempi kuin joukkoliikennettä käyttäessä.

Helsinki-Vantaan lentoasema on panostanut alkuvaikeuksien jälkeen junan helppokäyttöisyyteen, joten opasteet ja informaatio löytyvät helposti. Matkustaja pääsee siirtymään suoraan terminaalista liukuportaiden välityksellä alhaalla sijaitsevalle asemalle, jossa säännöllisin väliajoin kuljeva juna nappaa kyytiin matkustajansa. Kulkeminen suoraan pääkaupungin sykkeeseen ei voisi olla tämän helpompaa!

Vaikka matkustaja tulisi suoraan ulkomailta, hän voi ostaa lipun konduktööriltä. Jos matka menee päätepysäkille asti, hän ostaa seutulipun. Varauksista tai lipuista ei siis tarvitse huolehtia etukäteen. Ruuhka-aikoina voi vaunuissa toki olla täyttä, mutta oikealla asenteella suhtautuminen on paljon helpompaa.

Yhteydet muualle Suomeen

Kehärata on mahdollistanut myös joustavat yhteydet muualle Suomeen. Helsingin rautatieasemalta pääsee näppärästi jalan tai metrolla Kamppiin, jossa kaukoliikenteen bussit sijaitsevat. Tällä tavalla kulkeminen mahdollistuu helposti kohti muuallekin Suomea busseilla, joten monille pienemmillekin paikkakunnille voi päästä ilman, että tarvitsee ollenkaan tukeutua yksityisautoiluun tai taksiin lentokentältä tullessa.

Matkustajan kannalta kuitenkin kaikkein helpoin ja miellyttävin vaihtoehto on, jos kulkee junalla eteenpäin, sillä silloin ei tarvitse raahata suuria matkalaukkuja viereistä laituria kauemmaksi. Rautatieasemalta pääsee helposti eteenpäin, jos on kulkemassa esimerkiksi muihin suuriin kaupunkeihin, kuten Tampereelle tai Turkuun. Lisäksi Helsingin paikallisjunilla pääsee helposti paikasta toiseen, joten lähiseudulle voi matkustaa vaivattomasti.

Helsinki-Vantaalta matkaaminen voi olla myös kansainvälisille matkustajille kehäradan takia yllättävän nopea vaihtoehto, sillä infrastruktuuri on nyt todella kattava. Venäjän rajakaupungeissa asuvat voivat kulkea huippunopealla Allegrolla vain parissa tunnissa kotiinsa, joten heillä voi olla lähinnä mielipiteestä kiinni, lentävätkö he mieluummin Helsingistä tai Pietarista. Toki rajaa ylittäessä täytyy muistaa, että viisumi tarvitaan puolelta toiselle kulkiessa.

Aviapolis floppasi pahasti!

aviapolis

Muistatteko kun aiemmin täällä kerroimme kehäradasta ja Aviapoliksesta, josta oli tarkoitus tulla koko tuon suuren raidehankkeen keskipisteistä. Suunnitelmat olivat suuria ja ei siinä mitään, ne myös kuulostivat hyvälle. Valitettavasti todellisuus on nyt osoittautunut täysin toisenlaiseksi ja kerran niin upeasta ja mahtipontisesta suunnitelmasta on vain muisto jäljellä.

Menimme tutkivan journalismin nimissä paikan päälle katsastamaan mikä tilanne on paikan päällä. Vastassa meitä oli tyhjyyttään ammottava Aviapoliksen asema, jonka läpi tehdään päivittäin vain ja ainoastaan 2700 matkaa. Luku on hurjan paljon pienempi mitä se alkuperäisissä suunnitelmissa oli ja nyt onklin jouduttu ottamaan takapakkia oikein kunnolla,

Kun Aviapoliksen oli tarkoitus olla Vantaan kasvun takaava vetojuhta, on se jäänyt ilman huomattavaa suosiota ja kumiseekin ja kumiseekin nyt tyhjyyttään! Nyt tilanne on se, että alueelle tuodaan kaupungin rahoituksella kimppatakseja, sekä yhteiskäyttöautoja, jotta ihmiset voiuvat kulkea sieltä junalla työpaikoilleen. Aviapolis vain yksinkertaisesti sijaitsee liian kaukana kaikesta ja ottaakseen sieltä junan on henkilön ensin saavuttava itse Aviapolikseen jollakin tavalla.

Tuntuukin että koko Kehärata ja sen ympärillä olevat oheisprojektit ovat alusta asti olleet todella epäsuotuisten tuulten alla ja epäonnea on löytynyt vaikka muille jakaa. Toivotaankin että projekti saisi tuulta alleen ja se alkaisi pikkuhiljaa tavoittaa ihmisiä aiempaa paremmin. Suurin ongelma vain ei poistu ihan äkkiä ja se on jo aiemmin mainittu Aviapoliksen kaukainen sijainti.

 

 

 

Länsimetro – miljoonien farssi?

länsimetro logo

Voihan Länsimetro. Länsimetro on ollut kaikkien huulilla tämän vuoden elokuusta saakka, kun sen piti aloittaa liikennöiminen – mutta aloitus viivästyi jälleen. Länsimetro on Helsingin metron rakenteilla oleva jatko Espooseen. Tarkoituksena on saada yhteys Ruoholahdesta Lauttasaareen, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään ja toisen vaiheen valmistuttua Kivenlahteen.

länsimetro kartta

Länsimetron rakennustyöt alkoivat jo marraskuussa 2009, ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt saatiin valmiiksi vuoden 2014 lopulla. Metrohankkeen ensimmäinen vaihe on kärsinyt erittäin merkittävistä viivästymisistä. Sen oli hankesuunnitelman mukaan alunperin tarkoitus valmistua syksyllä 2014, mistä avautumispäivää lykättiin useampaan otteeseen. Myöhemmin matkustajaliikenteen oli tarkoitus alkaa elokuussa 2016, mutta kesäkuussa 2016 avaamisajankohtaa lykättiin taas myöhempään ajankohtaan. Ajankohta tarkentui saman kuun lopulla tammikuuhun 2017. Lokakuussa 2016 päivämäärään lykättiin hälleen, eikä  hankkeesta vastaava Länsimetro Oy osaa antaa mitään uutta aikataulua avautumiselle. Marraskuussa 2016 Länsimetro Oy tiedotti hankkeen kokonaiskustannusarvioksi nousseen 1 186 miljoonaan euroon ja että se tarvitsee uuden 104 miljoonaan korotuksen lainatakuuseen Helsingiltä ja Espoolta. Lopulliset kustannukset selviävät kuitenkin vasta rakentamisen päättyessä. Marraskuussa yhtiö erotti toimitusjohtaja Matti Kokkisen ja nimitti yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi rakennusinsinööri Ville Saksin. Saksi toimi aiemmin radanrakentaja VR Trackin toimitusjohtajana, mutta irtisanoitui työstään syyskuussa 2016.

YIT, Destia ja A-insinöörit ovat haastaneet Länsimetro Oyn:n oikeuteen ja vaativat yhtiöltä yhteensä 10 miljoonan euron edestä korvauksia muun muassa lisätöistä ja viivyttelystä. Uudessa kokonaiskustannusarviossa okeudenkäynneille ja vahingonkorvauksille on varattu juuri tuo vaadittava summa. Länsimetro Oy on kuitenkin kiistänyt urakoitsijoiden vaatimukset ja vaatii puolestaan vastakorvauksia YIT:ltä ja Destialta. A-insinöörien haastehakemukseen se ei ole vielä vastannut. Espoo ja Helsingin kaupungit omistavat yhtiön, mikä tarkoittaa jos yhtiö häviää jutut, kaupunkilaisetmaksavat vaaditut vahingonkorvaukset.

Kun Länsimetro valmistuu, se muuttaa merkittävästi Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjoja. Vaikutukset heijastuvat myös Espoon ja Kaunaisten rantaradan ympäristön linjoissa, sekä Henlsingissä Lehtisaaren ja Kuusisaaren bussiyhteyksiin. Muutoksia tuli jo elokuussa 2016 myös Veräjälaaksoon, Länsi-Pakilan ja Maunulan alueiden bussilinjoihin. Yksi n’kyvimmistä muutoksista metron liikennöinnin alkaessa on Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevien seutulinjojen korvaaminen metroon yhdistyvilä liityntälinjoilla. Metron keskseisimmät liityntäasemat tulevat Tapiolaan ja Matinkylään.

Kehäradalla tapahtuu

kehärata100

Oli ihan tavallinen lauantai ilta, joka oli tarkoitus viettää kaverini luona Vantaan Kivistössä, hyvää ruokaa ja juomaa nauttien.

Olimme sopineet että saapuisin hänen asunnolleen alkuillasta ja kävisimme yhdessä sitten kaupassa ostamassa tarvikkeet ruokiin.

Lähdin matkaan hyvissä ajoin, sillä halusin olla paikalla noin kuuden aikaan. Tällä tavalla emme joutuisi viettämään perjantai ruuhkassa koko iltaa vaan pääsisimme nauttimaan mukavasta illasta.

Hypätessäni Kehäradan junaan, oli siellä jo aikamoinen perjai alkuillan meno käynnissä. Juna oli täynnä teinejä, töistä palaavia aikuisia ja melu oli korvia huumaava. Löysin kuitenkin onnekseni vapaan istuimen ja istahdin siihen.

Juna lähti liikkeelle ja kiittelin mielessäni Kehärataa, joka salli nopean siirtymisen Helsingin keskustasta Vantaan Kivistöön.

Matkan ollessa puolivälissä, kuului kuitenkin omituinen paukkuva ääni ja juna hiljensi vauhtiaan, jonka jälkeen pysähtyi kokonaan. Hetkeksi aikaan junan täytti hiljaisuus, joka repesi äänekkääksi ihmettelyksi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Ihmetystämme lisäsi ennen kaikkea se, että kaiuttimista ei kuulunut minkäänlaista tiedotetta asiasta, eikä junanhenkilökuntaa näkynyt mailla halmeilla selvittämässä tai informoimassa tilanteesta.

Melu alkoi yltyä korvia huumaavaksi ja joku nuorisojoukko päätti poistua paikalta. Seuraava ihmetys tuli siinä vaiheessa, kun paikalta poistuneet kovaan ääneen kiroilleet pojat palasivat takaisin hämmentyneen näköisinä ja kertoivat että ovet olivat lukossa.

Nyt alkoi ihmisjoukossa kiehua ja kuplia, kun mietittiin mitä oli tapahtunut, missä henkilökunta oli, miksei meitä tiedotettu ja miten ihmeessä pääsisimme ulos junasta.

Joku nokkela keksi, että uutisissa olisi varmasti mainintaa tapahtumasta ja aloitti tiedon etsimisen kännykällään. Pian kuitenkin kaikki huomasivat että nettiyhteys loppui kuin seinään ja nyt kaiken muun lisäksi olimme lukitussa ja pysähtyneessä junassa ilman minkäänlaista yhteyttä ulkomaailmaan.

Pikkuhiljaa paniikki alkoi saada ihmisiä otteeseensa ja tunnelma kiristyi entisestään. Muutama sanaharkkakin kuultiin ja tappelun meekit olivat jo vahvana ilmassa.

Riitelyn keskeytti kuitenkin hätääntynyt nuoren miehen ääni, joka ilmoitti että hänen tyttöystävänsä synnytys oi mitä ilmeisemmin alkanut ja mitä ihmettä heidän pitäisi tehdä?Junassa oli kuitenkin kaikeksi onneksi muutamakin sairaanhoitaja paikalla, jotka lupasit tulla katsastamaan tilanteen. Nuorelle äidille tehtiin tilaa penkkien väliin ja näköesteeksi viriteltiin jos jonkinmoisia takkeja ja villatakkeja.

Äsken vallinnut kireä tunnelma oli kuin pois pyyhkäisty, eikä kukaan muistanut edes olla ahdistunut käsilläolevasta tilanteesta.Jopa kiroilevat teinit hiljenivät ja istuivat rauhallisesti omilla paikoillaan.

Yhtäkkiä kuului pieni rääkäisy, joka ilmoitti kaikille vaunussa olijoille että vauva oli sntynyt maailmaan. Ihan samaan aikaan juna nytkähti myös liikkeelle ja aloitti matkansa, kuin mitää ei koskaan olisikaan ollut vialla.

Kun juna saapui ensimmäiselle asemalle tämän omituisen pysähtymisen jälkeen, oli siellä tietenkin vastassa ambulanssi joka vei tuoreen äidin ja vauvan tarkastukseen.

Kaikilla oli jotenkin rauhallinen ja seesteinen olo ja perjantain kiireetkin olivat unohtuneet kuin ihmeen kaupalla kaikilla meistä!

HSL uudistaa palvelujaan

 

HSL

Kehäradan junat ja HSL:n muut kulkuvälineet ovat jo osittain saaneet uudet kosketusnäytölliset matkakortinlukijansa. Uusien lippu- ja informaatiojärjestelmän käyttöönotto on alkanut kesällä 2016 ja pääkaupunkiseudun lähijunista uusi laite löytyykin. HSL:n mukaan uudistuksen pitäisi tuoda HSL:n matkustajille helpotusta arkeen, helppokäyttöiset laitteen ja saataville ajantasaisen matjustajainformaation.

Uudistuksen yksi näkyvimmistä osista ovat uudet modernit kosketusnäytölliset matkakortin lukijalaitteet, joiden mainoksia säännöllisesti matkaava on nähnyt jo keväästä saakka. HSL on uusimassa myös vanhoja lippuautomaattejaan modernimmiksi ja tulevaisuudessa kaikki HSL:n liikennevälineet näkyvät reaaliaikaisesti pysäkkien näytöillä ja Reittioppaassa. Myös vanha Reittiopas uudistuu ja hyvä niin, sillä vanhanaikainen ja osittain vaikeakäyttöinen sivusto on saanut asiakkailta palautetta.

Uudelta matkakortinlukijalta voi ostaa matkustajille vanhoja tuttuja lippuja ja painikkeet ovat samanlaisia kuin ennenkin. Vain painike 0 eli raitiovaunulippu muuttuu selkeämmäksi raitiovaunun kuvaksi.

Kausilippua voi käyttää laitteella pistämällä kausilippu lukijan alalaitaan. Ensin tulee valita matkustusalue eli haluttu lippu (esimerkiksi Sisäinen) ja vahvistaa valinta painamalla OK-nappia. Lopuksi matkakorttia näytetään lukijalle. Laite itsessään perustuu sormella painamiseen, eivätkä samalla tavalla sormenpäiden sähkönjohtamiskykyyn kuten älypuhelimissa. Tämä mahdollistaa sen, että uutta järjestelmää voi käyttää talvipakkasilla kintaat kädessä ja laitteet ovat käytössä jopa talven paukkupakkasilla.

Myös HSL:n vyöhykemalli uudistuu, mutta ei lippu- ja informaatiouudistuksen alkutekijöissä. HSL:n mukaan uusi vyöhykemalli tulisi käyttöön aikaisintaan vuoden 2017 lopussa. Tuona vuonna jako kaupunkien sisäisiin ja seutulippuihin siirtyy historiaan. Nykyään vielä kuntarajoihin perustuvat lippujen hinnat muuttuvat vyöhykkeisiin. HSL:n uudistus mahdollistaa tulevaisuudessa matkakortin kausi- ja arvolippujen ostamisen verkossa, mutta sitä ennen HSL:n pitää vaihtaa kaikki miljoona matkustajien matakorttia.

Uudet matkakortinlukijat on asennettu kaikille Helsingin metrolinjan asemille, lukijoita on kaiken kaikkiaan 85 kappaletta. Busseihin asennettuja laitteita on vajaat sata kappaletta. Asennukset tehtiin ensin Åbergin linjan ja Nobinan busseihin ja myöhemmin Helsingin Bussiliikenteen busseihin. Syyskuussa uudet matkakortinlukijansa saa Pohjolan Liikenteen ja Transdevin bussit. Liikennevälineissä lukijoiden asennuksiin kuluu enemmän aikaa verrattuna metroihin, sillä busseihin asennetaan kerralla jopa viisi laitetta: kuljettajan lipunmyyntilaite, kuljettajanpääte, matkakortinlukija, VoIP-luuri ja seuraavan pysäkin näyttö.

Aviapolis ja Kehärata!

aviapolis

Kehäräta on tuonut runsaasti  muutoksia pääkaupunkiseudulle. Yksi todella mullistava muutos on se, että Kehäradan ansiosta toimistotiloja on entistä helpompaa sijoittaa myös keskustan ulkopuolelle. Aviapolis on yksi suurimmista hankkeista, joka on saanut tuulta alleen Kehäradan ansiosta.

Tämä avattu raideyhteys varmistaa Aviapoliksen saavutettavuuden yli 150 000 ihmiselle, alle puolessa tunnissa. Pääkaupunkiseudulla alle puolen tunnin työmatka on todellista luksusta, joten voi hyvin ymmärtää miksi Aviapoliksesta onkin tullut suosittu tila, jota yritykset haluavat vuokrata itselleen toimistokäyttöön.

Aviapolikseen on tarkoitus rakentaa toimisto-ja liiketilojen lisäksi myös asuinhuoneistoja, joiden sijainti on myös todella loistava. Sijainti on lähellä keskustaa ja sen palveluja, kuin myös Helsinki-Vantaan lentokenttää. Aviapoliksen suuralueeseen on tarkoitus liittää jo olemassaolevia asuinalueita, kuten Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala ja Veromies.

Jo tällä hetkellä Aviapoliksen alueella on työpaikkoja yli 37 000 ja asukkaita noin 20 000. Määrät tulevat kuitenkin tuntuvasti nousemaan lähivuosina todella nopealla tahdilla. Tarkoitus olisi, että työpaikkojen määrä alueella saataisiin muutamassa vuodessa nostettua 50 000 ja asuinhuoneistojen noin 40 000.

Ovatko Aviapolis ja Kehärata yhdessä luoneet uuden metropolimaisen kaavan pääkaupunkiseudulle, jossa keskusta alueen vetovoima alkaa siirtyä enemmän kyseisen kaltaisiin alueisiin? Tuleeko Avipoliksesta Suomen Manhattan, jossa työskentelee ja asuu uskomaton määrä ihmisiä ja ihmisten mukana alueelle seuraavat mukana myös moninaiset palvelut?

Vantaan kaupunki näkee Aviapoliksen kasvukeskuksena ja talouden vetojuhtana, joka houkuttelee yrityksiä ympäri Suomen hankkimaan tältä sykkivältä ja modernilta alueelta itselleen toimitilat. Aviapolis on parhaassa tapauksessa voimavara paitsi Vantaan taloudelle, myös koko Suomen taloudelle, jos alueesta saadaan tarpeeksi vetovoimainen ja houkutteleva palvelemaan myös isompia kansainvälisiä suuryrityksiä.

Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja Aviapoliksesta tulee Suomen ylpeys, joka sykkii elämää joka solullaan!

Mitä oli ennen kehärataa?

lentokenttäbussi

Palataanpa hetki ajassa taaksepäin, nimittäin siihen aikaan, kun kehärataa ei ollut vielä olemassakaan. Miten ihmiset silloin matkustivat lentokentälle, ja mitä muita vaihtoehtoja, kehäradan lisäksi, esimerkiksi Helsingistä lentokentälle matkustavilla on? Käymme läpi hieman vaihtoehtoja, ja niiden hyviä ja huonoja puolia.

Auto on ilmiselvä vaihtoehto, jos sellaisen omistaa. Autolla ajamalla matka taittuu hetkessä, vaikka se olisikin hieman pidempi, mutta tulee ottaa huomioon muutama seikka, jos matkustaa lentokentälle autolla. Nimittäin, autolla matkatessa ruuhkat saattavat, etenkin aamuisin ja iltapäivisin, hidastaa autolla liikkumista. Toiseksi, kuinka moni haluaa jättää autonsa parkkiin lentokentälle, jos lähtee pidemmälle lomareissulle? Ei kovinkaan moni, ja tätä halua vähentää vielä entisestään se, että lentokentän parkkimaksut eivät ole mistään halvimmasta päästä. Ne ovat itse asiassa, erittäin kalliita.

Helsingin keskustasta menee busseja lentokentälle, mikä on suhteellisen edullinen keino liikkua kentälle, mutta se on selkeästi hitaampi, kuin esimerkiksi juuri kehärata. Busseja tulee melko hyvin ympäri Suomea lentokentälle, mutta yöbussit ovat toisinaan vähissä. Riippuen siitä, missä asut, saatat bussilla matkustaessa joutua menemään lentokentälle montakin tuntia aikaisemmin, koska linjoja menee niin vähän. Riippuu varmasti paljon ihmisestä, mutta itse en lainkaan pidä siitä, jos joudun odottelemaan montakin tuntia, ennen lentokoneen lähtöä. Se valitettavasti kuitenkin on karu tosi asia, mikäli bussilla lähtee lentokentälle.