Kehärata yhdistää Aviapoliksen

Aviapolis on suomen suosituin yritysalue, innovatiivinen asuinalue sekä Vantaan yksi seitsemästä suuralueesta. Kehäradan myötä, Aviapolis laajenee yhä entisestään ja se on samalla Suomen yritysmaailmalle linkki kansainvälisempään toimintaan. Alueen kokonaispinta-ala on 38 neliökilometriä ja alue on lanseerattu vuonna 2007. Aviapolis koostuu kuudesta eri kaupunginosasta: Viinikkala, Pakkala, Veromies, Lentokenttä, Ylästö ja Tammisto. Puhuttaessa yritystoiminnan laajuudesta, ei ole kahta sanaa miksi Aviapolis on koko suomen suosituin yritysalue, jopa kolmannes koko Vantaan työpaikoista sijaitsee siellä, määrällisesti yli 35 000 kappaletta. Yhteyksiensä vuoksi Aviapoliksen sijainti on kansainvälisen liiketoiminnan kannalta erittäin toimiva, suorastaan loistava. Helpot kulkuyhteydet niin pääkaupunkiseudulta kuin Helsinki-Vantaan lentoasemalta ovatkin yksi syy siihen miksi Aviapolis on tituleerattu suomen suosituimmaksi yritysalueeksi.

Tulevaisuudessa kehärata tulee mahdollistamaan hyvin nopean liikkumismahdollisuuden lentokentältä aviapoliksen business-alueen läpi aina Helsinkiin asti, matkan lyhentyessä jopa vain puoleen tuntiin. Projektin valmistuessa koko pääkaupunkiseutu yhdistyy toimivaksi alueeksi liikenteensä puolesta kehäradan rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 aikana ja sen on määrä valmistua muutaman vuoden lykkääntymisen jälkeen vuonna 2015. 18 kilometriä pitkä rata tulee toimimaan pääasiassa paikallisliikenteen väylänä, sillä tulevat liikennöimään kaksi pääkaupunkiseudun sisäistä junaa, lisäksi saadaan toimiva raideyhteys lentoasemalta kaukojuniin, Tikkurilan kautta. Kehärata tulee kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ali tunnelissa, ja sen varrelle rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa viisi asemaa, joista yksi on Aviapolis joka on Suomen ensimmäinen kokonaan maan alle rakennettu rautatieasema, ja loput neljä ovat Leinelä, Kivistö, Vehkala sekä Lentoasema.

Alunperin kehäradan nimi oli Marja-rata, ja se juonsi nimensä lyhenteenä lauseesta Martinlaakson radan jatke. Vuonna 2005 suunnittelulautakunta kuitenkin muutti nimen Kehäradaksi. Kaikkien radan varrella olevien asemien nimet liittyvät niiden sijaintien historiaan tai kuvaavat ympäristöjensä toimintaa. Koko matkaltaan rata kulkee 8 kilometriä tunnelissa, ja 10 kilometriä avoratana. Siltoja avorata-osuuden päälle tullaan rakentamaan kaiken kaikkiaan kaksikymmentäkolme.

Kehärata tulee mahdollistamaan tulevaisuudessa useiden suurten, yhteensä jopa noin 40-50 tuhannen asukkaan asuntoalueiden rakentamisen. Kehärata myös luo mahdollisuuden tuoda suuren määrän työpaikkoja varteensa. Tähän mennessä on kaavailtu että radan varrelle sijoitettavia työpaikkoja niin Aviapoliksessa kuin sen ulkopuolella saattaa tulla kaiken kaikkiaan kuusikymmentä tuhatta. Kehäradan valmistumisaikataulu on oivallinen, sillä lyhyen ajan sisällä sen valmistumisesta valmistuu myös Finnairin laivaston laajennus, joka taasen nostaa lentomatkustajien määrää useilla miljoonilla. Eniten kritiikkiä tämä pääosin valtion kustantama Vantaan kaupungin sekä Finavian yhteinen projekti on saanut sen osalta, että se ei tule kulkemaan suuren Kartanonkosken asuinalueen tai Jumbon kauppakeskuksen lähietäisyydeltä.

Myös Euroopan unioni tukee Kehäradan rakentamista huomattavan suuruisella summalla rahaa (noin 17 miljoonalla), joka maksetaan osissa Trans-European Network-tukena, jonka verkkoon osa Suomen rataverkostosta kuuluu.

Merkittävän lisän ratahankkeeseen tuo myös se, että sen varrelle pääväylien ääreen rakennetaan aivan uusi taidekaupunginosa, joka sijaitsee Ilolan ja Asolan välissä, ja jonka nimeksi on annettu Leinelä. Leinelän matkalta radan varrelle sijoitetaan massiivisia ja näkyviä taideteoksia, ja itse alueen asemille tuotavat teokset ovat pienempiä ja yksityiskohtaisempia, kestäen lähemmän tarkastelun. Näin ollen asemista pyritään tekemään viihtyisämpiä, mukavampia ja jopa turvallisempia taiteen avulla, ja jokainen asema yksilöityy entisestään ja helpottaa Kehäradalla navigoimista huomattavan paljon. Merkittävän taidehankkeesta tekee myös se, että sitä määrää erityinen ympäristötaidekaava, joka on kulttuurin ja taiteen yleissuunnitelma kaavoitetulle tai kaavoitettavalle alueelle.

Kaiken kaikkiaan Kehäradasta tulee erittäin merkittävä kulminaatiopiste koko Suomen liiketoiminnan kasvulle, kaikista tärkeimpänä helpottaen yhteyksiä Aviapoliksen ja koko muun maailman välillä.

Hyödynnä joukkoliikennettä!

Kehärata.fi kertoo kuluttajille reaali-aikaisesti miten kehäradan valmistuminen etenee. Kyseessähän on siis uusi junaraide joka yhdistää Helsinki-Vantaan lentokentän sekä monet muut paikat rautateihin. Tikkurilasta vedetään uusi raide Kaivokselaan. Moni varmasti onkin lukenut artikkeleitamme, mitä itse Kehärata koskee ja kyseessähän on tietysti joukkoliikenteen kehitystä edistävä urakka. Nyt onkin oiva asia paneutua hetkeksi hieman yleisemmin joukkoliikenteen hyötyihin ja haittoihin. Yksityisautoilijoilla on ylitsepääsemättömän vaikeaa käyttää joukkoliikennettä, onhan se toki mukava matkustaa omassa rauhassa, omalla autolla, mutta on hyvä muistaa miten paljon oma kukkaro kevenee, kun verrataan joukkoliikenteen menoihin kuluttajalle. Lisäksi yksityisautoilusta koituvat ympäristölliset haitat ovat huomattavasti suuremmat, mitä ne ovat julkisen liikenteen sektorilla. Nyt tämä jokapäiväinen puheenaihe, joukkoliikenne on nyt aika ottaa syyniin. Ajaako omalla autolla vai käyttääkö julkisia? Siinäpä vasta pulma.

Lähdetään ensiksi kartoittamaan mitä säästäisit käyttämällä julkista liikennettä yksityisautoilun sijasta. Otetaan syyniin työmatkat, eli niin sanotut pakolliset matkat. Oletetaan että työmatkasi pituus on 25 kilometriä suuntaansa ja käyt töissä joka ikinen arkipäivä. Keskimäärin kuukaudessa kertyy noin 21,5 arkipäivää, poistetaan lomat ja kerrotaan vuosittaisella ajanjaksolla niin saadaan kasaan noin 236 päivää jolloin käytät autoasi työmatkoihin. 236 (päivää) kertaa 50 (kilometriä per päivä) on yhtä kuin 11 800 kilometriä. Sitten lasketaan normaalikulutuksella huoltojen kera auton keskimääräinen kustannus per kilometri: 11 800 jaetaan 100 kilometrillä, saadaan luku 118 joka kerrotaan keskiverto yhdistetyllä kulutuksella 7, 118 kertaa 7 = 826, tämä kerrotaan bensan keskihinnalla 1,5 ja 0,1 senttiä auton huoltoon, 826 kertaa  1321,6€. Tässä on siis pelkät polttoaine ja auton huoltoon menevät kulut. Siihen kaupanpäälle vielä täysi kasko vakuutus 900€ ilman bonuksia niin saadaan kokonaissummaksi työmatka-autoilulle 1321,6 + 900 = 2221,6€. Kohtuullisen kallista sanoo allekirjoittanut. Vastaavasti taas 11 kuukauden seutulippu (esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, toimii myös Helsingin lisäksi Vantaalla sekä Espoossa) maksaa 70€ kuukaudessa. 11 x 70€ = 770€. Säästöä tulee kukkarolle vuosittain mukavat 1451,6€, puhumattakaan ympäristölle tehtävistä hyödyistä.

Usein joukkoliikenneväline on nopeampi vaihtoehto kuin yksityisautoilu. Varsinkin isojen kaupunkien ruuhkaiset keskustat saattavat pitkittää matkan tekoa huomattavasti. Joukkoliikenteelle kehityt väylät eivät ole riippuvaisia ruuhkista, vaan niiden oletetaan olevan yhtä nopeita vuorokauden jokaisena aikana. Hyvänä esimerkkinä toimii Helsingissä toimiva metro, oli sitten ruuhka-aika tai ei, matka taittuu metrolla nopeammin kuin omalla autolla. Mikäli hyppäät metroon esimerkiksi Mellunmäessä ja ajelet siitä aina päätepysäkille asti, ottaa matka aikaa vain hieman yli 20 minuuttia pysähdyksineen. Omalla autolla matkaan menee noin 30-45 minuuttia riippuen ruuhkista. Helsingissä toimivalle metrolle on suunniteltu jo jatkoraide joka lähtee Ruoholahdesta Espooseen päin, tämä helpottaa ihmisten liikkuvuutta entisestään läntisellä pääkaupunkiseudulla. Sama pätee ajallisesti myös raitiovaunujen ja junien nopeuteen verrattaessa yksityisautoiluun.

Historian valossa julkinen liikenne oli suositumpaa kuin yksityisautoilu. Ensimmäiset julkisen liikenteen kehittelyt saivat alkunsa länsimaissa, aina 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle asti. On kuitenkin valitettavaa että 1900-luvun puolivälissä yksityisautoilun yleistyessä, julkinen liikenne menetti asemaansa, joka johti siihen että palvelujen laatu heikkeni.

Julkista liikennettä kannattaa hyödyntää aina kun siihen on mahdollisuus, näin säästät aikaa, rahaa sekä ympäristöä! Samalla vähennät yleistä melutasoa, edistät kevyen liikenteen sekä jalankulkijoiden sujuvuutta. Hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt ovat iso ongelma maapallomme ilmastolle, siirtymällä julkisen liikenteen käyttäjäksi edesautat ympäristömme hyvinvointia.