Kehärata oli suunnitteilla vuosikymmeniä!

MArjarata

Kehärata, jonka saimme nähdä valmistuvan jonkin aikaa sitten, oli yllättäen suunnitteilla jo paljon aikaisemmin. Aiemmin oli nähty kehäta myös osana teollisuuden kuljetuksia. Aiemmin 1970-luvulla Suomessa kukoistanut savupiipputeollisuus olisi kaivannut kipeästi lisää kapasiteettia kuljetuksilleen. Nyt jälkiviisaana on helppoa todeta,että on onni että kehärata jäi tuolloin pelkästään suunnitelmien tasolle. Savupiippu teollisuus hiipui pikkuhiljaa ja jätti suomen teollisuuteen aukon. Kehärata olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan kulkenut toista kautta, joten nykyinen vuonna 2015 valmistunut kehärata palvelee selkeästi paremmin lentomatkustajia, kuten ideana onkin. Aiemmin kehärataa ei osattu ajatella osana isompaa yhteiskunnalllista kuviota, johon liittyisivät lentoliikenne, henkilöliikenne rautateillä, turismi ja asumisen sekä asumisalueiden kehittyminen. Tämä ja hinta olivatkin osaltaan syynä, miksi kehärata jäi 1970-luvulla ainoastaan suunnitelmien tasolle. Pääkaupunkiseudulla,sekä Helsinkiläiset että Espoolaiset olivat kehärataa vastaan, Vantaalaiset taas jo tuolloin toivoivat sen rakennushankkeen edistymistä. Kuka tietää, ehkäpä Vantaan hintataso ja maine olisi tällä hetkellä parempi, jos jo 40 vuotta sitten olisi päädytty tekemään tuo käänteentekevä ratkaisu. Kehäradoilla on missä tahansa kaupungissa ja kulttuurissa taipumus muokata kaupunkikuvaa ja ihmisten sosiaalista asemaa sen laitamilla. Tärkeää on myös kehäradan tuoma imago koko pääkaupunkiseudulle. Suomi on ollut Euroopan ja koko maailman ainoita maita, jolla ei ole ollut aktiivista ja toimivaa raideliikennettä päälentokentältä suoraan pääkaupunkiin. Nyt tämä asia korjattiin ja Suomi voi astua samalle aikajanalle muiden euroopan metropolien kanssa, olematta se joka “ei kuulu joukkoon”. Alkuperäinen nimiehdotus kehäradalle vuonna 1975 oli Marjarata, koska radan oli tarkoitus ohittaa matkallaan Marja-Vantaan alue. Nimi ja suunnitelma jäivät kuitenkin vuosikymmeniksi hautumaan ja vasta vuonna 2009 projekti potkaistiin käyntiin nimellä Kehärata, jolla se nyt tunnetaan! Ehkäpä projekti vaati vuosikymmenien sulattelun, muotoutuakseen siksi mitä se nyt on!

Kehärata vaikuttanut asuntojen myyntihintoihin!

kehärata

Aiemmin avattu kehärata on lisännyt Vantaan tiettyjen asuinaluiden haluttavuutta ja nostanut hintoja. Aiemmin katveessa olleet asuinalueet ovat saaneet uutta nostetta ja niistä on tullut entistä halutumpia uusien vaivattomien kulkuyhteyksien vuoksi.

Esimerkkeinä käytettäköön Tikkurilaa ja Hiekkaharjua, joissa kehäradan vaikutus näkyy paitsi omistusasuntojen hintojen nousuna, niin myös uudisrakentamisen lisääntymisenä. Nykyisin ihmiset arvostavat omaa vapaa-aikaansa korkealle ja se kuinka nopeasti työmatka taittuu, vaikuttaa monella asunnon ostopäätökseen. Radan ansiosta työmatkan kesto lyhenee huomattavasti kehäradan lähialueilla. Kuitenkin asunnon tulisi sijaita alle kilometrin päässä radasta että varsinaista ajallista hyötyä pääsisi syntymään. Tämä onkin nähtävissä siinä että radan reunamilla olevat asuntoalueet ovat saaneet selkeää nostetta alleen.

Kaikkien mielipiteet kehäradasta eivät ole kuitenkaan vain positiivisiä. Lähellä kehärataa omakotitaloalueella on käynnissä mittaus, vaikuttaako kehäradan käyttöönotto talojen vajoamisprosessiin. Talonomistajilta on tullut palautetta että vajoamista on nähtävissä ja seuraava kysymys kuuluukin, kuka on maksumies jos vajoaminen pahenee. Kuitenkin jos vajoamista tapahtuu se tulee pikkuhiljaa 10-30 vuoden aikana kertovat liikenneviraston asiantuntijat. Vajoamisprosessin aloitti mittava pohjavesivuoto kehäradan rakennustöiden yhteydessä. Vastuukysymykset ovat vielä auki ja neuvotteluja käydään siitä kuka on mahdollisen vahingon sattuessa korvausvelvollinen.

Toinen huolen aihe pääkaupunkiseudun opiskelijajärjestöillä on,että perinteiset suhteellisen edullisena mielletyt ns.opiskelija asuinalueet, joita vantaalla esimerkiksi sijaitsee paljon, nostavat vuokratasonsa liian korkeiksi opiskelijoiden lampakoille.

Kuten aina isoissa projekteissa esiin nousee sekä positiivistä että negatiivistä palautetta ja tärkeintä onkin että kaikki asianosaiset pääsevätkin yhteisymmärrykseen hyvässä hengessä siitä kuinka asiat tulee sopia ja hoitaa.

Loppuyhteenvetona sanoisin kuitenkin että kehäradan positiivinen vaikutus on suurempi kuin negatiivinen ja Albert Einstainin sanoin, “Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta”.