Kehärata Race

Nyt on aika palauttaa mahtavia muistoja mieleen. Jos et vielä tiennyt, niin kehäradan tiimoilta on ehditty jo järjestää kilpailukin, nimeltään Kehärata Race. Tässä leikkimielisessä kisailussa oli tarkoitus selvittää kuka “testituristeista” pääsee ensiksi perille Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jokainen niin kutsutuista testituristeista valitsi oman kulkuneuvon, jolla matkata Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Valituiksi tulivat HSL:n paikallisvuoron bussi, Finnairin Bussi, yksityisauto ja juna. Kisailu alkoi leikkimielisesti, mutta loppua kohden oli jo aistittavissa ihan oikeaa kilpailumieltä, kun jokainen kisassa mukana olevaa yritti nopeuttaa omaa matkaansa määränpäähän ikään kuin tunnetussa Amazing Race -kisassa.

kehärata race

Suhteellisen nopeasti kävi selväksi, että kummatkin linja-autoista olivat pois kisasta ja jäljellä olivat enää uusi Kehäradalla kulkeva juna sekä suomalaisten rakastama yksityisauto. Säännöistä vielä sen verran että, autoilijalle oli laadittu säännöt siitä, että minkäänlaista ylinopeutta ei sallittaisi kisassa, vaan siitä kiinni jääminen tarkoittaisi automaattisesti kisasta diskaamista. Autoilijana toimineen Sannan kaasujalka oli aika ajoin hiukan raskas, mutta se ei kuitenkaan mennyt ylinopeuden puolelle. Junassa matkustanut Mari taas jännäsi, sattuisiko tälle päivälle ongelmia, jotka olivat piinanneet uutta Kehärataa aiemmin.

Kumpikin kisailijoista kuitenkin selvisi ilman suurempia kommeluksia ja ketään ei diskattu kisasta ulos. Kisa oli todella tiukka ihan loppumetreille saakka, mutta loppujen lopuksi voiton vei tässä huikean jännittävässä, mutta kuitenkin leikkimielisessä kisassa, mikäs muukaan kuin Kehäradan juna! Marin tuuletukset olivat todella aitoja ja Helsinki-Vantaalle oli järjestetty yllätykseksi voittajalle mahtava palkinto.

Myös Helsingin Sanomat ovat järjestäneet saman tyylisen kisan, jossa matkailijat käyttivät junaa, bussia sekä taksia. Tässä kovassa kilpailussa voiton vei ylivoimaisesti taksi. Lienekö sitten taksi kaasutellut ylinopeutta? Tämä kisailu järjestettiin kylläkin kello kymmeneltä arkipäivänä. Mikäköhän testin tulos olisi ollut esimerkiksi perjantaina kello 16:00, jolloin esimerkiksi työmatkalaiset lähtevät kotiinsa ja mökeilleen? Toki näissä matkustustavoissa on sitten melkoinen hintaero, sillä taksimatka Helsinki-Vantaalle esimerkiksi keskustasta maksaa lähemmäs 30 euroa. Jos matkaaja joutuu lähtemään pitkän matkan lennolleen esimerkiksi aikaisin aamulla tai jopa yöllä, on hinta vielä suolaisempi korkeamman yöllisen aloitustaksan vuoksi. Toivotaankin, että juna kasvattaisi suosiotaan lentokentälle matkustaessa, sillä se on aina myös ekologisin vaihtoehto.

Tampereen raitiotiehanke

Kehärata on mielenkiintoinen hanke, mutta myös toinen rataprojekti, Tampereen raitiotie, on ajankohtainen. Käsittelemme tässä ja osassa tulevista postauksista myös sitä.

Paljon kiistelty ja kiitelty hanke Tampereella on edennyt jo seuraavaan vaiheeseen: Manse on saamassa raitiotien ja se valmistuu pian! Suunnitelmien mukaisesti Tampereelle ollaan siis nyt rakentamassa raitiotietä, joka tulee olemaan kaksihaarainen, Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle. Raitiotien odotetaan valmistuvan 2017 – 2021 välisenä aikana. Raitiotien kulkureitti on valittu sen mukaan, mitkä ovat viime vuosina olleet joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia. Lisäksi kaupungin voimakkaita kasvusuuntia on tarkkailtu suunnitelmia tehdessä. Raitiotietä on myös suunniteltu jatkettavaksi vuosien 20121 – 2024 aikana, tuolloin sitä jatketaan länteen päin Pyynikintorilta Lentävänniemeen.

Miksi raitiotie sitten rakennetaan? Sen avulla on esimerkiksi toivottu tavoitettavan korkeatasoisempaa ja suurikapasiteettisempaa joukkoliikennettä. Tämä vastaa myös globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen, sillä raitiotie mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen kestävällä tavalla.

Tavoitteeksi tulevaisuuteen onkin asetettu se, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän muodostaa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijuna ja tämä uusi ja nykyaikainen raitiotie. Näin toivotaan voitavan hyödyntää hyvinkin tehokkaasti erilaisten joukkoliikennemuotojen ominaisuuksista parhaita, ja tuottaa siten kestäviä ja laadukkaita palveluita liikenteen ja ympäristön kannalta.

Raitiotie ei tuo mukanaan ainoastaan ympäristöystävällisempää, jouhevampaa liikkumista, vaan se myös osaltaan houkuttelee rakentamista. Uudet pysäkkiympäristöt tunnetusti ovat hyviä kohteita kyseisten alueiden kehittämiseksi, ja niiden ympärille voidaan rakentaa lisää asutusta, mikä taas tuo paikalle yrittäjiä ja työvoimaa.

Tampereen raitiotien ihka ensimmäiset kiskot on tuotu rekan lavetilla Hervantaan 18.5.2017. Sinne rakennetaan siis raitiotien aivan ensimmäinen kiintoraideosuus. Sen pituus on 22,5 metriä. Kiskot asennetaan alueelle kiinteästi betonivaluun, ja ne ovat ns. urakiskoa, joka hitsataan jatkuvaksi aina paikan päällä. Tämä nyt aloitettu osuus on kaksoisraiteen ensimmäinen osa.

Kiskojen asennuksessa ei sovi hosua, koska valuvaiheessa kiskon tulee sijaita aivan millilleen oikeassa kohdassa. Kaikkiaan koko työhön kuluu pari viikkoa. Vuoden 2017 aikana suunnitelmissa on tehdä runsaasti erilaisia johto- ja putkisiirtoja. Kun niiden osalta työt ovat valmiit, on kiskojen ja pintarakenteiden vuoro. Vasta myöhemmin asennetaan varsinaiset sähköratarakenteet.

Nämä nyt asennetut ja asennettavat kiskot on luxemburgilaista alkuperää. Valmistajana toimii yhtio nimeltä ArcelorMittal, joka on kansainvälisesti arvostettu teräs-ja kaivosyhtiö. Toimintaa sillä on jopa 80 maassa. Yhteensä näitä kiskoja ensimmäisen osan linjalle (varikko mukaanlukien) asennetaan 65 kiskokilometriä.

Jatkamme projektin seuraamista suurella mielenkiinnolla, ja päivitämme asiasta sitä mukaa kun työt etenevät.

Kehäradan haasteet

kehärata

Nyt on aika hieman käydä läpi kehäradan haasteita, sillä sen aukeaminen ei ole sujunut täysin ilman ongelmia. Kehäradan aukeaminen on lisännyt merkittävästi lähijunien myöhästelyä. Tämä johtuu osittain siitä, että kehärata kytkee muut radat yhteen. Toinen seikka, mikä myöhästelyyn vaikuttaa on junan kulkema nopeus, sillä juna kulkee täyttä nopeuttaan liki koko kehärahan pituuden, eivätkä ne näin ollen ehdi kiriä myöhästymisiä kiinni.

Myöhästely on erittäin huono juttu kehäradan imagon kannalta, sillä junaa käytetään pääasiassa lentokentälle menemiseen. Näin ollen jos juna on myöhässä, tulee se ottaa huomioon lentokentälle mentäessä, ettei matkaaja myöhästy lennoltaan.

Esimerkiksi vuoden 2015 kesäkuussa 96,5 prosenttia junavuoroista kulki aikataulun mukaan. Kun Kehärata avattiin heinäkuussa, lukema tippui heti välittömästi 89,8 prosenttiin. Tällä radalla kulkee kuukausittain yli 15 000 junavuoroa, joten myöhästelyn määrä entiseen on tuntuva.

Kehärataa on kritisoitu myös siitä, että juna kulkee osittain Vantaan puolella, jolloin matkustajan tulee tajuta ostaa seutulippu. Tämä voi tulla yllätyksenä monelle matkaajalle ja asiaan on yritettykin saada muutosta.

Kehäradan aukenemisen yhteydessä viimeinen pysäkki ei ollut vielä valmis, joka tarkoitti sitä, että matkaajat joutuivat kantamaan matkalaukkunsa vielä junasta bussiin päästäkseen lentokentälle. Medioissa on myös lukenut, että oppaat lentokentältä kehäradalle ovat puutteellisia, jolloin ihmiset ovat menneet tuttuun tapaan busseilla tai takseilla määränpäähänsä.

Toivotaan, että kehärata oppisi jatkossa ongelmistaan ja puutteistaan. Ehkä siten se pystyisi tarjoamaan matkustajille kätevää, luotettavaa ja nopeaa tapaa päästä lentokentälle. Ainakin kehäradan idea on loistava, sillä siten se mahdollistaa nopean pääsyn lentokentälle sekä myös Helsingin ja Vantaan välissä asuvien asukkaiden pääsemistä Helsingin keskustaan esimerkiksi töihin. Näin ollen ihmisten ei tarvitsisi aina hankkia autoa liikkumista varten. Toki aivan varmasti Suomen haastavat talviset olosuhteet kuten pakkanen ja lumi aiheuttavat jatkossakin junaliikenteen ongelmia.

Aviapolis floppasi pahasti!

aviapolis

Muistatteko kun aiemmin täällä kerroimme kehäradasta ja Aviapoliksesta, josta oli tarkoitus tulla koko tuon suuren raidehankkeen keskipisteistä. Suunnitelmat olivat suuria ja ei siinä mitään, ne myös kuulostivat hyvälle. Valitettavasti todellisuus on nyt osoittautunut täysin toisenlaiseksi ja kerran niin upeasta ja mahtipontisesta suunnitelmasta on vain muisto jäljellä.

Menimme tutkivan journalismin nimissä paikan päälle katsastamaan mikä tilanne on paikan päällä. Vastassa meitä oli tyhjyyttään ammottava Aviapoliksen asema, jonka läpi tehdään päivittäin vain ja ainoastaan 2700 matkaa. Luku on hurjan paljon pienempi mitä se alkuperäisissä suunnitelmissa oli ja nyt onklin jouduttu ottamaan takapakkia oikein kunnolla,

Kun Aviapoliksen oli tarkoitus olla Vantaan kasvun takaava vetojuhta, on se jäänyt ilman huomattavaa suosiota ja kumiseekin ja kumiseekin nyt tyhjyyttään! Nyt tilanne on se, että alueelle tuodaan kaupungin rahoituksella kimppatakseja, sekä yhteiskäyttöautoja, jotta ihmiset voiuvat kulkea sieltä junalla työpaikoilleen. Aviapolis vain yksinkertaisesti sijaitsee liian kaukana kaikesta ja ottaakseen sieltä junan on henkilön ensin saavuttava itse Aviapolikseen jollakin tavalla.

Tuntuukin että koko Kehärata ja sen ympärillä olevat oheisprojektit ovat alusta asti olleet todella epäsuotuisten tuulten alla ja epäonnea on löytynyt vaikka muille jakaa. Toivotaankin että projekti saisi tuulta alleen ja se alkaisi pikkuhiljaa tavoittaa ihmisiä aiempaa paremmin. Suurin ongelma vain ei poistu ihan äkkiä ja se on jo aiemmin mainittu Aviapoliksen kaukainen sijainti.

 

 

 

Kehäradalla tapahtuu

kehärata100

Oli ihan tavallinen lauantai ilta, joka oli tarkoitus viettää kaverini luona Vantaan Kivistössä, hyvää ruokaa ja juomaa nauttien.

Olimme sopineet että saapuisin hänen asunnolleen alkuillasta ja kävisimme yhdessä sitten kaupassa ostamassa tarvikkeet ruokiin.

Lähdin matkaan hyvissä ajoin, sillä halusin olla paikalla noin kuuden aikaan. Tällä tavalla emme joutuisi viettämään perjantai ruuhkassa koko iltaa vaan pääsisimme nauttimaan mukavasta illasta.

Hypätessäni Kehäradan junaan, oli siellä jo aikamoinen perjai alkuillan meno käynnissä. Juna oli täynnä teinejä, töistä palaavia aikuisia ja melu oli korvia huumaava. Löysin kuitenkin onnekseni vapaan istuimen ja istahdin siihen.

Juna lähti liikkeelle ja kiittelin mielessäni Kehärataa, joka salli nopean siirtymisen Helsingin keskustasta Vantaan Kivistöön.

Matkan ollessa puolivälissä, kuului kuitenkin omituinen paukkuva ääni ja juna hiljensi vauhtiaan, jonka jälkeen pysähtyi kokonaan. Hetkeksi aikaan junan täytti hiljaisuus, joka repesi äänekkääksi ihmettelyksi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Ihmetystämme lisäsi ennen kaikkea se, että kaiuttimista ei kuulunut minkäänlaista tiedotetta asiasta, eikä junanhenkilökuntaa näkynyt mailla halmeilla selvittämässä tai informoimassa tilanteesta.

Melu alkoi yltyä korvia huumaavaksi ja joku nuorisojoukko päätti poistua paikalta. Seuraava ihmetys tuli siinä vaiheessa, kun paikalta poistuneet kovaan ääneen kiroilleet pojat palasivat takaisin hämmentyneen näköisinä ja kertoivat että ovet olivat lukossa.

Nyt alkoi ihmisjoukossa kiehua ja kuplia, kun mietittiin mitä oli tapahtunut, missä henkilökunta oli, miksei meitä tiedotettu ja miten ihmeessä pääsisimme ulos junasta.

Joku nokkela keksi, että uutisissa olisi varmasti mainintaa tapahtumasta ja aloitti tiedon etsimisen kännykällään. Pian kuitenkin kaikki huomasivat että nettiyhteys loppui kuin seinään ja nyt kaiken muun lisäksi olimme lukitussa ja pysähtyneessä junassa ilman minkäänlaista yhteyttä ulkomaailmaan.

Pikkuhiljaa paniikki alkoi saada ihmisiä otteeseensa ja tunnelma kiristyi entisestään. Muutama sanaharkkakin kuultiin ja tappelun meekit olivat jo vahvana ilmassa.

Riitelyn keskeytti kuitenkin hätääntynyt nuoren miehen ääni, joka ilmoitti että hänen tyttöystävänsä synnytys oi mitä ilmeisemmin alkanut ja mitä ihmettä heidän pitäisi tehdä?Junassa oli kuitenkin kaikeksi onneksi muutamakin sairaanhoitaja paikalla, jotka lupasit tulla katsastamaan tilanteen. Nuorelle äidille tehtiin tilaa penkkien väliin ja näköesteeksi viriteltiin jos jonkinmoisia takkeja ja villatakkeja.

Äsken vallinnut kireä tunnelma oli kuin pois pyyhkäisty, eikä kukaan muistanut edes olla ahdistunut käsilläolevasta tilanteesta.Jopa kiroilevat teinit hiljenivät ja istuivat rauhallisesti omilla paikoillaan.

Yhtäkkiä kuului pieni rääkäisy, joka ilmoitti kaikille vaunussa olijoille että vauva oli sntynyt maailmaan. Ihan samaan aikaan juna nytkähti myös liikkeelle ja aloitti matkansa, kuin mitää ei koskaan olisikaan ollut vialla.

Kun juna saapui ensimmäiselle asemalle tämän omituisen pysähtymisen jälkeen, oli siellä tietenkin vastassa ambulanssi joka vei tuoreen äidin ja vauvan tarkastukseen.

Kaikilla oli jotenkin rauhallinen ja seesteinen olo ja perjantain kiireetkin olivat unohtuneet kuin ihmeen kaupalla kaikilla meistä!

Aviapolis ja Kehärata!

aviapolis

Kehäräta on tuonut runsaasti  muutoksia pääkaupunkiseudulle. Yksi todella mullistava muutos on se, että Kehäradan ansiosta toimistotiloja on entistä helpompaa sijoittaa myös keskustan ulkopuolelle. Aviapolis on yksi suurimmista hankkeista, joka on saanut tuulta alleen Kehäradan ansiosta.

Tämä avattu raideyhteys varmistaa Aviapoliksen saavutettavuuden yli 150 000 ihmiselle, alle puolessa tunnissa. Pääkaupunkiseudulla alle puolen tunnin työmatka on todellista luksusta, joten voi hyvin ymmärtää miksi Aviapoliksesta onkin tullut suosittu tila, jota yritykset haluavat vuokrata itselleen toimistokäyttöön.

Aviapolikseen on tarkoitus rakentaa toimisto-ja liiketilojen lisäksi myös asuinhuoneistoja, joiden sijainti on myös todella loistava. Sijainti on lähellä keskustaa ja sen palveluja, kuin myös Helsinki-Vantaan lentokenttää. Aviapoliksen suuralueeseen on tarkoitus liittää jo olemassaolevia asuinalueita, kuten Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala ja Veromies.

Jo tällä hetkellä Aviapoliksen alueella on työpaikkoja yli 37 000 ja asukkaita noin 20 000. Määrät tulevat kuitenkin tuntuvasti nousemaan lähivuosina todella nopealla tahdilla. Tarkoitus olisi, että työpaikkojen määrä alueella saataisiin muutamassa vuodessa nostettua 50 000 ja asuinhuoneistojen noin 40 000.

Ovatko Aviapolis ja Kehärata yhdessä luoneet uuden metropolimaisen kaavan pääkaupunkiseudulle, jossa keskusta alueen vetovoima alkaa siirtyä enemmän kyseisen kaltaisiin alueisiin? Tuleeko Avipoliksesta Suomen Manhattan, jossa työskentelee ja asuu uskomaton määrä ihmisiä ja ihmisten mukana alueelle seuraavat mukana myös moninaiset palvelut?

Vantaan kaupunki näkee Aviapoliksen kasvukeskuksena ja talouden vetojuhtana, joka houkuttelee yrityksiä ympäri Suomen hankkimaan tältä sykkivältä ja modernilta alueelta itselleen toimitilat. Aviapolis on parhaassa tapauksessa voimavara paitsi Vantaan taloudelle, myös koko Suomen taloudelle, jos alueesta saadaan tarpeeksi vetovoimainen ja houkutteleva palvelemaan myös isompia kansainvälisiä suuryrityksiä.

Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja Aviapoliksesta tulee Suomen ylpeys, joka sykkii elämää joka solullaan!

Liityntäpysäköintipaikat kehäradan varrella

kehärata parkkipaikka

Moni ei tule ajatelleeksi että kehäradan ympärille on tärkeää saada myös runsaasti pysäköintipaikkoja. Näillä varmistetaan se että kehärädan käyttö on maksimaalista ja ihmiset voivat vaivatta pysäköidä ajoneuvonsa edullisille ja turvallisille pysäköintipaikoille. Nämä parkkipaikat on pyritty sijoittamaan maksimissaan 500 metrin päähän kehäradasta, niin että kävelymatka esimerkiksi matkatavaroidenkaan kanssa ei olisi ylitsepääsemättömän pitkä.

Yleisesti ottaen pysäköintiajat ovat työpäivän mittaisia tai noin 12-24 tuntia. Lähempänä Helsinki-Vantaan lentokenttää on sitten paremmin lentomatkustajien tarpeisiin sopivia pysäköintipaikkoja, joihin matkustaja voi huoletta jättää autonsa lomamatkansa ajaksi edullista korvausta vastaan.

Tällä hetkellä 24 tunnin parkkipaikkoja on olemassa esimerkiksi Vantaan Kivistössä, Vehkalassa, Leinelässä ja Vantaankoskella. Lisää paikkoja pyritään rakentamaan jatkuvasti jotta kehäradan käyttäminen ei jäisi kiinni tälläisesta asiasta.

Autopaikkoja on nyt valmiina ja käytössä reilu tuhat ja pyöräpaikkoja parisataa. Se, että tähän asiaan on todella haluttu panostaa, on melkeinpä yhtä tärkeää kuin itse kehäradan käyttöönotto. Näillä toimenpiteillä edistetään todella tehokkaasti yleisten kulkuneuvojen käyttöä ja mahdollistetaan näin ympäristövastuullinen ajattelu ja teot.

Kätevää on myös se, että HSL kortit tunnistavat pysäköijät joukkoliikenteen käyttäjiksi, jolloin pysäköinti tapahtuu ilman veloitusta. Käytössä on myös reaalikainen opastusjärjestelmä, joka kertoo ja ohjaa autoilijoita sille pysäköintialuleelle jolla on vapaita paikkoja tarjolla. Tämä säästää todella paljon aikaa, sillä nyt aika ei mene turhaan parkkipaikalla pyörimiseen ja mahdollisen vapaan paikan etsimiseen.

Ilahduttavaa on myös se kuinka hyvin jotkut alueen yrityksistä ovat osanneet hyödyntää liittymäpysäköintejä. Esimerkiksi Myyrmannin kauppakeskus on luonut askelpolun parkkipaikalta liikekekeskukseen ja pysäköijän ottaessa kuvan tarrajalanjäljestä polulla, saa hän sillä etuja ostoskeskuksesta. Näin sekä asiakas että ostoskeskus kummatkin saavat maksimaalisen hyödyn pysäköintialueesta!

Nuorten uusi hengailupaikka, Kehärata

nuoriso

Kehäradan valmistuttua 1.7.2015 sillä on ollut monenlaisia vaikutuksia koko pääkaupunkiseutuun. Aiemmin jo käsitellyt asiat kuten asuinalueiden hintojen nousu, pohjavesiongelmat ja kulkuyhteyksien parantuminen ovat vain osa vaikutuksista. Yllättävää on ollut, kuinka paljon Kehärata on vaikuttanut Helsingin ja lähialueiden nuorison kokoontumispaikkojen uudelleen muotoutumiseen. Nyt onkin tullut uudeksi trendiksi viettää aikaa kehäradan junissa ja yllättäen myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Äkkiseltään ajatellen voisi ajatella että se on täysin harmitonta, mutta valitettavasti asiaan liittyy runsaasti erilaisia turvallisuusriskejä, joita teini-ikäiset eivät vielä osaa ajatella. Siksi pääkaupunkiseudun nuorisotyöntekijät ovatkin tehneet ratkaisun jalkautua omalta osaltaan kehäradalle ja lentoasemalle. Nuoriso-ohjaajat ovat huomanneet kehäradan vetovoiman varsinkin kylminä vuodenaikoina, kun nuorisolle ei oikein löydy muutakaan paikkaa viettää aikaa. Silloin esimerkiksi lentokentän kahvilat , latauspisteet ja junan lämpö houkuttelevat nuoria. Valitettavaa on, että siellä missä nuoret viettävät aikaansa, on usein lähistöllä myös täysi-ikäisiä ihmisiä jotka saattavat haluta vahingoittaa nuoria mm.myymällä huumeita tai jopa yrittämällä ostaa seksiä. Nuorisotyöntekijät eivät siis halua olla nuorison ilonpilaajia, vaan yrittävät parhaansa mukaan pitää nuoret turvassa vaaroilta. Jo se että nuorisotyöntekijät näyttäytyvät, saattaa karkottaa osan epäilyttävistä henkilöistä pois. Toinen ongelmaksi muodostunut asia, on nuorten halu ottaa esimerkiksi kuvia junaradalla. Junaradalla oleskelu on aina ja kaikissa tapauksissa vaarallista ja sitä ei koskaan tulisi tehdä. Kuitenkin nuorisoporukan kokoontuessa yhteen, voi valitettavasti käydä niin että ryhmän painostus ajaa nuoret kokeilemaan tyhmiä ja vaarallisia tempauksia. Välillä junista ja asemilta on myös tavattu todella nuoria lapsia, viettämässä aikaa ja tällöin on aikuisten tehtävä puuttua asiaan ja ilmoittaa sekä sosiaaliviranomaisille että vanhemmille. Joskus vanhempia ei kiinnosta, kun taas toisissa tapauksissa vanhemmilla voi olla todella suuri hätä kotona siitä missä lapsi on! Kehärata on siis laajentanut nuorison liikkuma aluetta pääkaupunkiseudulla ja se tuskin tulee koskaan palaamaan enää entiselleen. Lentokentästä ja kehäradasta on tullut pysyvä osa nuorison oleskelualuetta. Nyt onkin siis vain tärkeää varmistaa se että nämä kyseiset alueet olisivat mahdollisimman turvallisia nuorison liikkua ja oleskella!

Leinelä, Kehäradan varrella sijaitseva taiteilija lähiö!

Leinelä

Taidetta, elämää ja asumisen iloa! 

Tänään perehdymme yhteen Kehäradan varrella sijaitsevista asuinalueista. Kyseessä on viihtyisä Leinelä, jossa tunnelma on rento ja asukkailla on hyvä yhteishenki. Leinelä sijaitsee ihanteellisesti aivan Kehäradan kupeessa, niin että yhteydet sekä Helsingin keskustaan että Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat todella hyvin ja joustavasti käytössä. Leinelästä on kuin huomaamatta muodostunut kaupunginosa jossa taiteeseen voi törmätä tämän tästä. Aluetta suosivatkin nuoret aikuiset ja nuoret perheet, joita alueen boheemi ja raikas tunnelma selkeästi viehättävät. Alueen suosiota lisäsi huomattavasti se kun vuonna 2015 Kehärata projekti saatiin vihdoin päätökseen ja kulkuyhteydet paranivat huomattavasti. Uusien asuntojen rakentaminen onkin kiihtynyt alueella, sen uuden suosion myötä. Leinelä on myös suhteellisen runsaasti aktivoinut asukkaitaan, järjestämällä erilaisia tapahtumia kuten Syksyllä ajankohtaiseksi tuleva Leinelän Puisto-juhla. Tapahtumaan on saatu hyvin eri alojen esiityjiä ja paikalle odotetaankin runsain määrin ihmisiä niin Leinelästä kuin muualtakin.

Leinelässä taide on läsnä ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Siihen törmää asemalla, puistoissa, kaduilla kuin myös vaikkapa alikulkutunneleisssa. Tämä on tulevaisuuden asuinalue, jossa taide kohtaa ihmisen silmästä silmään, ilman että täytyy erikseen mennä taiteen luo. Tämä onkin hyvä keino kaunistaa, rauhoittaa ja tasapainottaa urbaania maisemaa. Taiteen terapeuttisesta vaikutuksesta onkin jo paljon tutkimuksia ja se että ihmiset kokevat asuinalueensa olevan kaunis saa heidät pitämään huolta alueesta. Tämä on siis myönteinen lumipalloilmiö. Taiteella on myös vahvasti stimuloiva vaikutus. Aistien havannoidessa taidetta jatkuvasti ympärillään, se myös omalta osaltaan herättää ihmisen mietiskelyyn.

Leinelässä on mahdollista asua vuokralla, asumisoikeusasunnossa tai perinteisesti ostaa oma osake tai talo. Nuorille aikuisille kuitenkin vuokraaminen ja asumisoikeusasunnot ovat todella varteenotettava vaihtoehto. Niihin pääsee käsiksi ilman suurta pääomaa ja kuitenkin esimerkiksi asumisoikeusasuntoa voi verrata omistusasuntoon.

leinelä talo

Paitsi että taide ympäröi asujaa Leinelässä, on myös uudisrakentamiseen pyritty tuomaan viihtyisyyttä laajoilla viheralueilla, joissa on helppoa virkistäytyä ja nauttia luonnon rauhoittavasta ja voimaannuttavasta elementistä.

Nykyisen Kehäradan aikana, Leienlässä asuja ei todellakaan ole kaukana Helsingin keskustan palveluista, tällle asuinalueelle Kehäradan merkitys on ollut todella suuri ja nimenomaan positiivisessä mielessä.

Kehärata oli suunnitteilla vuosikymmeniä!

MArjarata

Kehärata, jonka saimme nähdä valmistuvan jonkin aikaa sitten, oli yllättäen suunnitteilla jo paljon aikaisemmin. Aiemmin oli nähty kehäta myös osana teollisuuden kuljetuksia. Aiemmin 1970-luvulla Suomessa kukoistanut savupiipputeollisuus olisi kaivannut kipeästi lisää kapasiteettia kuljetuksilleen. Nyt jälkiviisaana on helppoa todeta,että on onni että kehärata jäi tuolloin pelkästään suunnitelmien tasolle. Savupiippu teollisuus hiipui pikkuhiljaa ja jätti suomen teollisuuteen aukon. Kehärata olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan kulkenut toista kautta, joten nykyinen vuonna 2015 valmistunut kehärata palvelee selkeästi paremmin lentomatkustajia, kuten ideana onkin. Aiemmin kehärataa ei osattu ajatella osana isompaa yhteiskunnalllista kuviota, johon liittyisivät lentoliikenne, henkilöliikenne rautateillä, turismi ja asumisen sekä asumisalueiden kehittyminen. Tämä ja hinta olivatkin osaltaan syynä, miksi kehärata jäi 1970-luvulla ainoastaan suunnitelmien tasolle. Pääkaupunkiseudulla,sekä Helsinkiläiset että Espoolaiset olivat kehärataa vastaan, Vantaalaiset taas jo tuolloin toivoivat sen rakennushankkeen edistymistä. Kuka tietää, ehkäpä Vantaan hintataso ja maine olisi tällä hetkellä parempi, jos jo 40 vuotta sitten olisi päädytty tekemään tuo käänteentekevä ratkaisu. Kehäradoilla on missä tahansa kaupungissa ja kulttuurissa taipumus muokata kaupunkikuvaa ja ihmisten sosiaalista asemaa sen laitamilla. Tärkeää on myös kehäradan tuoma imago koko pääkaupunkiseudulle. Suomi on ollut Euroopan ja koko maailman ainoita maita, jolla ei ole ollut aktiivista ja toimivaa raideliikennettä päälentokentältä suoraan pääkaupunkiin. Nyt tämä asia korjattiin ja Suomi voi astua samalle aikajanalle muiden euroopan metropolien kanssa, olematta se joka “ei kuulu joukkoon”. Alkuperäinen nimiehdotus kehäradalle vuonna 1975 oli Marjarata, koska radan oli tarkoitus ohittaa matkallaan Marja-Vantaan alue. Nimi ja suunnitelma jäivät kuitenkin vuosikymmeniksi hautumaan ja vasta vuonna 2009 projekti potkaistiin käyntiin nimellä Kehärata, jolla se nyt tunnetaan! Ehkäpä projekti vaati vuosikymmenien sulattelun, muotoutuakseen siksi mitä se nyt on!