Pienoisrautatiet – erittäin hieno ja haastava harrastus

Tällä kertaa otimme vähän rennomman otteen blogiimme ja päätimme kirjoittaa postauksen junaratoihin läheisesti liittyvästä harrastuksesta, nimittäin pienoisrautateistä. Mitä sillä tarkoitetaan? Pienoisrautatiet ovat siis yleisesti ottaen rautatien ja rautatiekaluston pienoismalleja. Ne on aina mallinnettu jossakin tietynlaisessa mittakaavassa.

Pienoisrautatie

Addiktoiva harrastus

Monet kokoavat pienoisrautateitä ainoastaan leikkikaluksi, mutta monet pitävät kokoamista myös harrastuksena. Olipa kyse kummasta tarkoituksesta tahansa, selvää on, että tämä touhu vaatii pitkää pinnaa ja tarkkaa käsityöskentelyä, sekä tietenkin parhaimmillaan myös silmää yksityiskohdille sekä suuremmille kokonaisuuksille. Useinhan pienoisrautatien ympärille haluaa ruveta rakentamaan muitakin komplekseja, joten siinä mielessä kokonaisuuksien hallinta on ensiarvoisen tärkeää.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pienoisrautatieharrastajat pyrkivät mallin esikuvanmukaisuuteen. Itse harrastuskin voi painottua monilla eri tavoilla. Osa harrastajista haluaa rakentaa aivan kaiken pienoisrautatiehen liittyvän alusta saakka itse, siinä missä osa harrastajista taas ovat kiinnostuneempia rakentamaan maisemia tai huolehtimaan elektroniikasta sekä tietotekniikasta. Kuten huomata saattaa, tässä harrastuksessa on tärkeää osata monenlaista pientä väkertämistä, tai sitten pienoisrautatietä voi rakentaa esimerkiksi porukalla. Monet myös ostavat kaupallisia rakennussarjoja tai alkuperäisiä kalustopiirroksia. Niiden pohjalta sitten rakennetaan malleja ja rakentamisessa käytetään useanlaisia eri materiaaleja. Näitä ovat normaalisti esimerkiksi messinki ja muovilevy. Mutta lopulta vain mielikuvitus on rajana.

Teollisuus

Harrastajille on tänä päivänä tarjolla tavaraa runsaasti. Erilaisia harrastustarvikkeita ja liikkuvaa kalustoa on saatavilla paljon. Yleensä paras valikoima löytyy niistä maista, joissa pienoisrautatiet ovat suosittu harrastus. Näin harrastajamäärät voivat tietenkin taata, että kaupallisilla tuotteilla pysyy tarvittavanlainen menekki. Pääpaino näillä markkinoilla on tänä päivänä Keski-Euroopassa, Ruotsissa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Ehdottomasti kaikista suosituin maa on Saksa – siellä on todella runsas mallisto. Pohjois-Amerikka on myös melkoisen suosittu, sillä sieltä on suhteellisen helppo saada materiaalia. Suomalaiset harrastajat ovat pääosin joutuneet rakentamaan kalustonsa itse, koska alunperin ei ollut saatavilla mitään suomalaisten esikuvien muikaisia kalustoja. Mutta nykyään löytyy kyllä rakennussarjoja, joista löytyy vetureita, vaunuja ja taloja. Välillä markkinoilla näkee myös ulkomaisten tehdasvalmistajien tarjoamia suomalaismalleja, mutta näitä näkyy toisaalta kyllä tuskallisen harvoin.

Erilaisia malleja

Pienoisrautatiet ovat perinteisesti pyritty rakentamaan aina kiinteästi. Ideana on ollut rakentaa rata isompana kokonaisuutena joko pöydän päälle tai jollekin muulle tasolle. Harrastajien kotoa löytyykin usein suoranaisia aarteita, sillä pienoisrautatie on yleensä kehittynyt pidemmän ajan saatossa ja sen painopistekin on voinut vaihtua. Pääasiassa pienoisrautatiet ovatkin laajoja, maisemoituja kokonaisuuksia ja niissä saattaa olla jopa useita satoja metrejä laitteistoa.

junarata

Kerhoja

Alalla on paljon kerhoja, joissa voi helposti tavata muitakin aiheesta kiinnostuneita. Alan messuilla on myös mahdollista vierailla: niissä on näytillä toimivia pienoisrautateitä. Myös Suomen Rautatiemuseossa pääsee tutustumaan erilaisiin pienoisrautateihin. Tässä vielä lista pienoisrautateistä, jotka ovat julkisesti nähtävillä maassamme: Espoossa sijaitsee Lelumuseo Hevosenkenkä. Hyvinkäällä pienoisrautateistä pääsee nauttimaan nimenomaan Suomen Rautatiemuseossa. Kouvolasta löytyy herttainen Kouvolan pienoisrautatiemuseo. Suomusjärveltä voi tavata Pappilan pienoisrautatien ja Ilolassa, Porvoossa on noark world. Helsingissä on myös Isonkarhun kauppa ja Nallemuseo, joissa on esillä pienoisrautatiemalleja. Pienoisrautatiepäiviä on myös järjestetty ihan joka vuosi aina vuodesta 1984 alkaen. Ja tämän lisäksi harrastajia hemmotellaan vuositasolla myös erilaisilla näyttelyillä ja muilla tapahtumilla. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita vaikkapa ModelExpo, jossa on paljon muitakin pienoismalleja.

Eri valmistajia

Kaikki nämä seuraavat valmistajat valmistavat liikkuvaa kalustoa: Bemo, Brawa, HAG, Hornby, KATO, Lenz, Liliput, Mestarimallit, Märklin, Piko, Roco ja Tillig. Myös muita firmoja on markkinoilla, joten jos tämä harrastus alkoi esimerkiksi nyt tämän meidän viihteellisen postauksen takia kiinnostamaan suuremmallakin tavalla, kannattaa käydä tutustumassa kyseisiin valmistajiin.

Kehäradan historiaa

En olekaan aikaisemmin kertonut Kehäradan historiasta sen kummemmin. Tämä artikkeli käsittelee kehärataa ja sen historiaa, ja lähdemme yhdessä tarkastelemaan tämän pääkaupunkiseudun rautatietieyhteyden taustoja. Jos jollekin kehärata ei ole vielä tuttu, puhumme pääkaupunkiseudun poikittaisesta rautatieyhteydestä, joka avautui muutama vuosi sitten. Tämä rata yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Suomen päärataan. Rata on saanut itselleen Stadlerin valmistavat Sm5 Flirt-juna ja tämä Kehärata onkin Vantaan historian suurin investointihanke, mikä tekee siitä todella kuuluisan hankkeen myös Suomen historiassa. Kehärata kuuluu VR-yhtymään ja sen päätarkoitus on toimina osana pääkaupunkiseudun junaliikennettä. Rata on kokonaisuudessaan noin 18 kilometriä pitkä, ja sen yksi alituskohta on 8 kilometrin pituinen tunneli. Rakentamisessa on kestänyt melko kauan, mutta vihdoin vuonna 2015 Kehärata avattiin ja kansalaiset ovat päässeet nauttimaan sen palveluista. Lukemalla alaspäin saat selville, miten tämä rata sai alkunsa, mistä asemat ovat saaneet nimensä ja missä sijaitsee Suomen ensimmäinen täysin maan alla oleva juna-asema.

Suunnittelu alkoi jo 1980-luvulla

Kehäradalla on mutkainen historia ennen rakennusprosession alkamista. Tämän radan suunnittelu alkoi nimittäin jo 1980-luvulla , mutta tällöin mitään ei saatu aikaiseksi. Kehäradan rakennus aloitettiin kuitenkin pitkän suunnittelun jälkeen vuonna 2009 ja rakennuspuuhaa jatkui aina vuoteen 2015 saakka. Rakennuskustannukset kattoivat yhteensä jopa 773,8 miljoonaa euroa. Alkuperäiseltä nimeltään Kehärata oli Marja rata, jonka varmasti moni muistaa myös ruotsalaiselta nimeltään Marja-banan. Tämä lyhennys tuli sanoista Martinlaakson radan jatke. Vuonna 2005 Vantaan kaupunki päätti, että nimen täytyy mennä vaihtoon. Näin nimeksi annettiin Marja-radan sijaan Kehärata. Kehäradan osille asemista on annettu ruotsinkielinen nimi, ja kaikki radan asemien nimet liittyvät sijaintipaikkojen historiaan. Jotkut näistä asemista myös kuvaavat ympäristön nykyistä sekä tulevaa toimintaa. Kehärata sisällyttää seuraavat asemat: Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano, Myytmäki, Louhela, Martinlaakso, Vantaankoski, Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema sekä Leinelä.

Kehäradan suunnittelurakennusvaihe starttasi vuonna 2008, jolloin samaisena vuonna radan peruskivi muurattiin 6. maaliskuuta. Rakennustyöt aloitettiin 13. toukokuuta lentoaseman tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Muutama kuukausi myöhemmin marraskuuss aloitettiin itse rautatietunneleiden louhinta. Ensimmäisen rakennusvaiheen juna-asemia olivat muun muassa Vehkala, Kivistö, Aviapolis sekä Leinelä. Radan valmistussuunnitelma osui vuoteen 2014, mutta aikataulua jouduttiin venyttämään lentokentän kallioperästä löytyneen glykolin hajoamistuotteiden lisätöiden vuoksi. Ensimmäisenä Kehäradan kahdesta tunneliasemasta valmistui Aviapolis, jonka syntymäpäivänä pidetään vuotta 2014. Lentoasemilla junat alkoivat vasta pysähtymään 10. heinäkuuta, jolloin avattiin Tietotien sisäänkäynti. Myöhemmin avattiin myös Terminaalin sisäänkäynti. Tämä asematunneli sijaitsee jopa 40 metrin syvyydessä, ja se on Suomen ensimmäinen täysin maan alla sijatiseva rautatieasema.  Koko Kehäradan rakennutti Liikennevirasto, ja sen sopimuskumppanit ovat Vantaan kaupunki sekä Finavia.

Katse tulevaisuuteen

Kehärata valmistui 1. heinäkuuta vuonna 2015, ja sen omistaa Suomen valtio. Se on ollut yksi Suomen suurimmista hankkeista ja se on tarjonnut helpotusta monen sekä pääkaupunkiseudulla että sen ulkopuolella asuvalle ihmiselle. On suunniteltu, että Kehärataa jatkettaisiin kaukoliikenteen puolelle. Tämä jää kuitenkin vielä pohdinnan puolelle, mutta innolla jäämme odottamaan mitä Kehäradan suunnittelijat saavat tulevaisuudessa aikaiseksi. Se voisi tarjota helpotusta myös kaukoliikenteelle ja muualla Suomessa asuville kansalaisille.

Top 5 tapaa viihdyttää itseään junamatkalla

Oletko koskaan istunut junan kyydissä ja toivonut, että matka menisi nopeammin? Tuskin olet ainoa. Varsinkin matka Helsingistä Lappiin esimerkiksi Rovaniemelle on pitkä, sillä se kestää noin 12 tuntia. Tänä aikana siis ehtii ajattelemaan sekä tekemään yhtä sun toista, mutta mitkä ovat ne parhaimmat tavat saada matkan kulumaan joutuisemmin? Tänään käsittelemmekin näitä erilaisia tapoja artikkelissamme.

Kirjan lukeminen

Vanha, mutta hyvin toimiva vinkki. Kirjaa lukemalla henkilö voi mennä mielessään johonkin aivan muuhun paikkaan, kuten kirjan tapahtumiin. Näin aika kulkee kuin huomaamattaan. Kirjan lukeminen on nykyyän mahdollista myös tabletti-tietokoneelta, joten jos luet mielummin kirjaa sieltä, lataa matkalle mukaan jokin mielenkiintoinen kirja, jonka tapahtumiin voi uppoutua.

kirjan lukeminen

Hyvät eväät

Junassa matkustaneille on varmaankin tuttua se, että junan ravintolan antimet eivät aina ole sieltä parhaasta päästä ja hinnatkin ovat usein korkeita. Ilman kunnollisia eväitä matka voi tuntua vieläkin pidemmältä, joten hyvien eväiden tekeminen matkalle on suositeltavaa. Eväiden kannattaa kuitenkin olla ravitsevia, kuten esimerkiksi täytetyt patongit herkullisilla täytteillä, jotka pitävät nälän poissa. Eväiden kanssa kannattaa kuitenkin ottaa pieni kylmäkalle mukaan, jonka avulla eväät pysyvät viileinä ja tuoreina. Eväät kruunaa vieläpä maistuva juoma, joten vesipullo ja jokin virvoitusjuoma on kohdillaan.

Maisemien katselu

Suomessa juna kulkee hyvinkin upeiden maisemien läpi ja nähtävillä on niin luontoa, rakennuksia ja jopa eläimiä. Jospa siis siirtäisit katseen älypuhelimesta taikka tablettitietokoneesta myös välillä ikkunasta ulos, sillä maisemat voivat yllättää. Maisemien katselu on myös rauhoittavaa, sillä silloin ihminen tekee kuin tiedostamattaan mediaatiota, joka tekee hyvää mielelle. Meditaatio rauhoittaa sekä jäsentelee tietoa aivoissa, jolloin henkilö voi tuntea itsensä rentotuneemmaksi sekä olonsa selkeämmäksi.

juna

Matkakumppani

Kaverin kanssa on aina hauskempaa, joten jos mahdollista, ota mukava matkakumppani mukaan. Matkakumppanin kanssa voi pelailla erilaisia pelejä, kuten keksiä samalla kirjaimella alkavia eläimiä, ihmisten nimiä ja kaupunkeja. Tämä parantaa myös aivotyöskentelyä sekä muistia ja matkaa voi jouduttaa tällä jännittävällä tavalla. Myös erilaisia suosittuja pelejä on saatavilla matkakoossa, joten jos matkustelet usein, voi tällaisten pelien hankkiminen tulla tarpeeseen.

Haaveilu

Matkustaminen on loistava hetki tehdä erilaisia suunnitelmia sekä kirjoittaa omia haaveitaan ylös. Kenties suunnitella seuraavia matkakohteita? Taikka tehdä sisustussuunnitelmaa kotiinsa? Taikka keksiä uusia ruokareseptejä? Matkustaminen onkin loistava tapa pysähtyä hetkeksi kiireisessä arjessa, joten välttämättä matkalle ei tarvitse mitään muuta tekemistä, kuin vain olla ja nauttia matkastaan. Nykyään ihmiset eivät välttämättä vain osaa olla, joten matkustaminen on siihen hyvää harjoitusta.

Matkustamisesta

Pari vuotta sitten käyttööon otettu Kehärata on todella onnistunut yhdistämään toisiinsa kaukojuna- ja lentoliikenteen. Se tuokin sujuvan yhteyden lentoasemalle aivan kaikkialta Suomesta. Kehäradan junat kulkevat tällä hetkellä päärautatieasemalta jopa 10 minuutin vuorovälillä. Ne pysähtyvät kaikilla niillä asemilla, jotka ovat reitin varrella.

Matkustusajat

Nopein matka sujuu puolessa tunnissa. Helsingistä lentokentälle päästään joko Huopalahden tai Tikkurilan kautta. Huopalahdesta matka taittuu 32 minuutissa ja Tikkurilasta jopa 27 minuutissa. Jos matkustaja on tulossa kauempaa Suomesta, pohjoisesta tai idästä, hänen tulee vaihtaa junaa Tikkurilan uudessa matkakeskuksessa. Sieltä matkustaja pääsee lentoasemalle jopa 8 minuutissa. Jos taas matkustaja tulee Turusta päin, vaihto tulee tehdä Pasilassa. Sieltä lentosemalle päääsee 22 minuutissa.

Kehärata on kerännyt todella hyvin matkustajia. Uusien asemien matkustajamääriä tarkastellessa on käynyt selväksi, että eniten matkustajia oli Lentoasemalla. Matkustajamäärien odotetaan ajan kuluessa vain kasvavan entisestään. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten paljon tämä yhteys lentoasemalle on helpottanut erityisesti kaukojunaliikenteen matkustajia. Miltä mahtaa tämä junamatkustamisen viimeinen pätkä tuntua, kun takana saattaa olla useampia junan vaihtoja ja lukemattomia matkustustunteja. Voisi otaksua, että osan mielestä on miellyttävämpää kuitenkin ottaa taksi. Toisaalta kun junat liikennöivät niin useasti radalla, ehkei tämä viimeinen junanvaihto tunnu niin pahalta, sillä asemilla ei tarvitse enää tässä kohtaa roikkua pitkiä aikoja.

Tekemistä matkan ajaksi!

Tekemistä matkan ajaksi

Puoli tuntia kuulostaa lyhyeltä matkustusajalta, mutta koska odottavan aika on usein pitkä, voi tuosta reilusta 30 minuutista kehkeytyä yllättävänkin pitkä ja kyllästyttävä kokemus. Helsingistä suoraan lentoasemille suuntaavat todennäköisesti pläräävät matkan ajan puhelinta, kannettavaa tai tablettia, tai vaihtoehtoisesti lukevat lehtiä. Kuten aiemmin jo pohdimme, kaukoliikenteen matkustajille tämä viimeinen pyrähdys saattaa olla jo todella uuvuttava kokemus. He ovat mitä todennäköisemmin ehtineet lukea joka ikisen uutisen mitä lehdistä tai netistä löytyy. Kaikki eväätkin on jo syöty ja ahkerimmat ovat todennäköisesti ehtineet kutoa jo tusinan villasukkia. Moni jatkaa itsensä viihdyttämistä mobiililaitteilla ja sieltä onkin löydettävissä paljon muutakin viihdykettä, kuin pelkästään iltapäivälehtien sivustot.

Junamatkan aikana ehtii tutustua moneen eri blogiin, tietenkin itseään kiinnostavista aiheista kirjoitettuihin, sekä harrastamaan vaikkapa nettishoppailua. Tänä päivänä netti pursuaa erilaisia nettikauppoja, joista voi ostella muun muassa vaatteita, kosmetiikkaa, elektroniikkaa – melkeinpä aivan mitä tahansa. Junamatkalla myös sosiaalinen media on kovassa käytössä. Junan liikkuessa kohti määränpäätä on aikaa selata niin Instagramia, Twitteriä kuin Facebookiakin. Jos kyseessä on työmatka, verkkoyhteisöpalvelu LinkedIn voi myös olla oikein hyvä vaihtoehto. Sieltä ehtii lukea uusimmat alalla tapahtuneet asiat ja vinkit. Myös erilaisia mobiilipelejä voi pelata junamatkan aikana. Niitä on tarjolla aivan käsittämättömät määrät esimerkiksi GooglePlayssa.

Kun some ja iltapäivälehtien sivut on käyty läpi, voi netticasinolla pelaaminen olla yksi hyvä vaihtoehto. Erilaisia nettikasinoita on tarjolla pilvin pimein ja ne tarjoavat paljon pelattavaa eri kolikkopeleissä tai vaikkapa videopokerissa, joten niitäkin kannattaa harkita ajanvietteenä. Hyvän nettikasinon löytämisessä auttavat erilaiset sivustot, joista yksi on esimerkiksi Video-pokeri.com. Kuka tietää, vaikka kohdalle osuisi suurikin voitto ja minne ikinä matkustaja olikaan matkalla, saa hän yhtäkkiä sinne paljon enemmän käyttörahaa. Tai jos ehti jo käyttää osan matkakassasta hetkeä aiemmin eri verkkokauppoihin, nettikasinolla pelaamalla voi saada rahansa takaisin!

Oli matkustajan valitsema viihdyke mikä tahansa yllä mainituista, tai ei mikään niistä, määränpäähän saavutaan kyllä sitten lopulta. Usko on varmastti meinannut jo monessa kohtaa loppua, mutta ei saa luovuttaa, määränpäähän päästään kyllä. Erityisesti kaukoliikenteen matkustajat ovat lentoasemalle päästyään usein väsyneitä ja kaipaavat virvokkeita ja piristystä. Sellaista on onneksi lentoasemalla tarjolla useassakin eri kahvilassa, kioskissa ja ravintolassa, joten lentoa odotellessa kannattaakin suunnata niihin. Näin tulevalle lennollekin on mukavampi mennä: levänneenä, kahvit nauttineena ja virkistäytyneenä.

Kehärata Race

Nyt on aika palauttaa mahtavia muistoja mieleen. Jos et vielä tiennyt, niin kehäradan tiimoilta on ehditty jo järjestää kilpailukin, nimeltään Kehärata Race. Tässä leikkimielisessä kisailussa oli tarkoitus selvittää kuka “testituristeista” pääsee ensiksi perille Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jokainen niin kutsutuista testituristeista valitsi oman kulkuneuvon, jolla matkata Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Valituiksi tulivat HSL:n paikallisvuoron bussi, Finnairin Bussi, yksityisauto ja juna. Kisailu alkoi leikkimielisesti, mutta loppua kohden oli jo aistittavissa ihan oikeaa kilpailumieltä, kun jokainen kisassa mukana olevaa yritti nopeuttaa omaa matkaansa määränpäähän ikään kuin tunnetussa Amazing Race -kisassa.

kehärata race

Suhteellisen nopeasti kävi selväksi, että kummatkin linja-autoista olivat pois kisasta ja jäljellä olivat enää uusi Kehäradalla kulkeva juna sekä suomalaisten rakastama yksityisauto. Säännöistä vielä sen verran että, autoilijalle oli laadittu säännöt siitä, että minkäänlaista ylinopeutta ei sallittaisi kisassa, vaan siitä kiinni jääminen tarkoittaisi automaattisesti kisasta diskaamista. Autoilijana toimineen Sannan kaasujalka oli aika ajoin hiukan raskas, mutta se ei kuitenkaan mennyt ylinopeuden puolelle. Junassa matkustanut Mari taas jännäsi, sattuisiko tälle päivälle ongelmia, jotka olivat piinanneet uutta Kehärataa aiemmin.

Kumpikin kisailijoista kuitenkin selvisi ilman suurempia kommeluksia ja ketään ei diskattu kisasta ulos. Kisa oli todella tiukka ihan loppumetreille saakka, mutta loppujen lopuksi voiton vei tässä huikean jännittävässä, mutta kuitenkin leikkimielisessä kisassa, mikäs muukaan kuin Kehäradan juna! Marin tuuletukset olivat todella aitoja ja Helsinki-Vantaalle oli järjestetty yllätykseksi voittajalle mahtava palkinto.

Myös Helsingin Sanomat ovat järjestäneet saman tyylisen kisan, jossa matkailijat käyttivät junaa, bussia sekä taksia. Tässä kovassa kilpailussa voiton vei ylivoimaisesti taksi. Lienekö sitten taksi kaasutellut ylinopeutta? Tämä kisailu järjestettiin kylläkin kello kymmeneltä arkipäivänä. Mikäköhän testin tulos olisi ollut esimerkiksi perjantaina kello 16:00, jolloin esimerkiksi työmatkalaiset lähtevät kotiinsa ja mökeilleen? Toki näissä matkustustavoissa on sitten melkoinen hintaero, sillä taksimatka Helsinki-Vantaalle esimerkiksi keskustasta maksaa lähemmäs 30 euroa. Jos matkaaja joutuu lähtemään pitkän matkan lennolleen esimerkiksi aikaisin aamulla tai jopa yöllä, on hinta vielä suolaisempi korkeamman yöllisen aloitustaksan vuoksi. Toivotaankin, että juna kasvattaisi suosiotaan lentokentälle matkustaessa, sillä se on aina myös ekologisin vaihtoehto.

Tampereen raitiotiehanke

Kehärata on mielenkiintoinen hanke, mutta myös toinen rataprojekti, Tampereen raitiotie, on ajankohtainen. Käsittelemme tässä ja osassa tulevista postauksista myös sitä.

Paljon kiistelty ja kiitelty hanke Tampereella on edennyt jo seuraavaan vaiheeseen: Manse on saamassa raitiotien ja se valmistuu pian! Suunnitelmien mukaisesti Tampereelle ollaan siis nyt rakentamassa raitiotietä, joka tulee olemaan kaksihaarainen, Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle. Raitiotien odotetaan valmistuvan 2017 – 2021 välisenä aikana. Raitiotien kulkureitti on valittu sen mukaan, mitkä ovat viime vuosina olleet joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia. Lisäksi kaupungin voimakkaita kasvusuuntia on tarkkailtu suunnitelmia tehdessä. Raitiotietä on myös suunniteltu jatkettavaksi vuosien 20121 – 2024 aikana, tuolloin sitä jatketaan länteen päin Pyynikintorilta Lentävänniemeen.

Miksi raitiotie sitten rakennetaan? Sen avulla on esimerkiksi toivottu tavoitettavan korkeatasoisempaa ja suurikapasiteettisempaa joukkoliikennettä. Tämä vastaa myös globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen, sillä raitiotie mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen kestävällä tavalla.

Tavoitteeksi tulevaisuuteen onkin asetettu se, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän muodostaa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijuna ja tämä uusi ja nykyaikainen raitiotie. Näin toivotaan voitavan hyödyntää hyvinkin tehokkaasti erilaisten joukkoliikennemuotojen ominaisuuksista parhaita, ja tuottaa siten kestäviä ja laadukkaita palveluita liikenteen ja ympäristön kannalta.

tampereen raitiotiehanke etenee!

Raitiotie ei tuo mukanaan ainoastaan ympäristöystävällisempää, jouhevampaa liikkumista, vaan se myös osaltaan houkuttelee rakentamista. Uudet pysäkkiympäristöt tunnetusti ovat hyviä kohteita kyseisten alueiden kehittämiseksi, ja niiden ympärille voidaan rakentaa lisää asutusta, mikä taas tuo paikalle yrittäjiä ja työvoimaa.

Tampereen raitiotien ihka ensimmäiset kiskot on tuotu rekan lavetilla Hervantaan 18.5.2017. Sinne rakennetaan siis raitiotien aivan ensimmäinen kiintoraideosuus. Sen pituus on 22,5 metriä. Kiskot asennetaan alueelle kiinteästi betonivaluun, ja ne ovat ns. urakiskoa, joka hitsataan jatkuvaksi aina paikan päällä. Tämä nyt aloitettu osuus on kaksoisraiteen ensimmäinen osa.

Kiskojen asennuksessa ei sovi hosua, koska valuvaiheessa kiskon tulee sijaita aivan millilleen oikeassa kohdassa. Kaikkiaan koko työhön kuluu pari viikkoa. Vuoden 2017 aikana suunnitelmissa on tehdä runsaasti erilaisia johto- ja putkisiirtoja. Kun niiden osalta työt ovat valmiit, on kiskojen ja pintarakenteiden vuoro. Vasta myöhemmin asennetaan varsinaiset sähköratarakenteet.

Nämä nyt asennetut ja asennettavat kiskot on luxemburgilaista alkuperää. Valmistajana toimii yhtio nimeltä ArcelorMittal, joka on kansainvälisesti arvostettu teräs-ja kaivosyhtiö. Toimintaa sillä on jopa 80 maassa. Yhteensä näitä kiskoja ensimmäisen osan linjalle (varikko mukaanlukien) asennetaan 65 kiskokilometriä.

Jatkamme projektin seuraamista suurella mielenkiinnolla, ja päivitämme asiasta sitä mukaa kun työt etenevät.

Kehäradan haasteet

kehärata

Nyt on aika hieman käydä läpi kehäradan haasteita, sillä sen aukeaminen ei ole sujunut täysin ilman ongelmia. Kehäradan aukeaminen on lisännyt merkittävästi lähijunien myöhästelyä. Tämä johtuu osittain siitä, että kehärata kytkee muut radat yhteen. Toinen seikka, mikä myöhästelyyn vaikuttaa on junan kulkema nopeus, sillä juna kulkee täyttä nopeuttaan liki koko kehärahan pituuden, eivätkä ne näin ollen ehdi kiriä myöhästymisiä kiinni.

Myöhästely on erittäin huono juttu kehäradan imagon kannalta, sillä junaa käytetään pääasiassa lentokentälle menemiseen. Näin ollen jos juna on myöhässä, tulee se ottaa huomioon lentokentälle mentäessä, ettei matkaaja myöhästy lennoltaan.

Esimerkiksi vuoden 2015 kesäkuussa 96,5 prosenttia junavuoroista kulki aikataulun mukaan. Kun Kehärata avattiin heinäkuussa, lukema tippui heti välittömästi 89,8 prosenttiin. Tällä radalla kulkee kuukausittain yli 15 000 junavuoroa, joten myöhästelyn määrä entiseen on tuntuva.

Kehärataa on kritisoitu myös siitä, että juna kulkee osittain Vantaan puolella, jolloin matkustajan tulee tajuta ostaa seutulippu. Tämä voi tulla yllätyksenä monelle matkaajalle ja asiaan on yritettykin saada muutosta.

Kehäradan aukenemisen yhteydessä viimeinen pysäkki ei ollut vielä valmis, joka tarkoitti sitä, että matkaajat joutuivat kantamaan matkalaukkunsa vielä junasta bussiin päästäkseen lentokentälle. Medioissa on myös lukenut, että oppaat lentokentältä kehäradalle ovat puutteellisia, jolloin ihmiset ovat menneet tuttuun tapaan busseilla tai takseilla määränpäähänsä.

Toivotaan, että kehärata oppisi jatkossa ongelmistaan ja puutteistaan. Ehkä siten se pystyisi tarjoamaan matkustajille kätevää, luotettavaa ja nopeaa tapaa päästä lentokentälle. Ainakin kehäradan idea on loistava, sillä siten se mahdollistaa nopean pääsyn lentokentälle sekä myös Helsingin ja Vantaan välissä asuvien asukkaiden pääsemistä Helsingin keskustaan esimerkiksi töihin. Näin ollen ihmisten ei tarvitsisi aina hankkia autoa liikkumista varten. Toki aivan varmasti Suomen haastavat talviset olosuhteet kuten pakkanen ja lumi aiheuttavat jatkossakin junaliikenteen ongelmia.

Aviapolis floppasi pahasti!

aviapolis

Muistatteko kun aiemmin täällä kerroimme kehäradasta ja Aviapoliksesta, josta oli tarkoitus tulla koko tuon suuren raidehankkeen keskipisteistä. Suunnitelmat olivat suuria ja ei siinä mitään, ne myös kuulostivat hyvälle. Valitettavasti todellisuus on nyt osoittautunut täysin toisenlaiseksi ja kerran niin upeasta ja mahtipontisesta suunnitelmasta on vain muisto jäljellä.

Menimme tutkivan journalismin nimissä paikan päälle katsastamaan mikä tilanne on paikan päällä. Vastassa meitä oli tyhjyyttään ammottava Aviapoliksen asema, jonka läpi tehdään päivittäin vain ja ainoastaan 2700 matkaa. Luku on hurjan paljon pienempi mitä se alkuperäisissä suunnitelmissa oli ja nyt onklin jouduttu ottamaan takapakkia oikein kunnolla,

Kun Aviapoliksen oli tarkoitus olla Vantaan kasvun takaava vetojuhta, on se jäänyt ilman huomattavaa suosiota ja kumiseekin ja kumiseekin nyt tyhjyyttään! Nyt tilanne on se, että alueelle tuodaan kaupungin rahoituksella kimppatakseja, sekä yhteiskäyttöautoja, jotta ihmiset voiuvat kulkea sieltä junalla työpaikoilleen. Aviapolis vain yksinkertaisesti sijaitsee liian kaukana kaikesta ja ottaakseen sieltä junan on henkilön ensin saavuttava itse Aviapolikseen jollakin tavalla.

Tuntuukin että koko Kehärata ja sen ympärillä olevat oheisprojektit ovat alusta asti olleet todella epäsuotuisten tuulten alla ja epäonnea on löytynyt vaikka muille jakaa. Toivotaankin että projekti saisi tuulta alleen ja se alkaisi pikkuhiljaa tavoittaa ihmisiä aiempaa paremmin. Suurin ongelma vain ei poistu ihan äkkiä ja se on jo aiemmin mainittu Aviapoliksen kaukainen sijainti.

 

 

 

Kehäradalla tapahtuu

kehärata100

Oli ihan tavallinen lauantai ilta, joka oli tarkoitus viettää kaverini luona Vantaan Kivistössä, hyvää ruokaa ja juomaa nauttien.

Olimme sopineet että saapuisin hänen asunnolleen alkuillasta ja kävisimme yhdessä sitten kaupassa ostamassa tarvikkeet ruokiin.

Lähdin matkaan hyvissä ajoin, sillä halusin olla paikalla noin kuuden aikaan. Tällä tavalla emme joutuisi viettämään perjantai ruuhkassa koko iltaa vaan pääsisimme nauttimaan mukavasta illasta.

Hypätessäni Kehäradan junaan, oli siellä jo aikamoinen perjai alkuillan meno käynnissä. Juna oli täynnä teinejä, töistä palaavia aikuisia ja melu oli korvia huumaava. Löysin kuitenkin onnekseni vapaan istuimen ja istahdin siihen.

Juna lähti liikkeelle ja kiittelin mielessäni Kehärataa, joka salli nopean siirtymisen Helsingin keskustasta Vantaan Kivistöön.

Matkan ollessa puolivälissä, kuului kuitenkin omituinen paukkuva ääni ja juna hiljensi vauhtiaan, jonka jälkeen pysähtyi kokonaan. Hetkeksi aikaan junan täytti hiljaisuus, joka repesi äänekkääksi ihmettelyksi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Ihmetystämme lisäsi ennen kaikkea se, että kaiuttimista ei kuulunut minkäänlaista tiedotetta asiasta, eikä junanhenkilökuntaa näkynyt mailla halmeilla selvittämässä tai informoimassa tilanteesta.

Melu alkoi yltyä korvia huumaavaksi ja joku nuorisojoukko päätti poistua paikalta. Seuraava ihmetys tuli siinä vaiheessa, kun paikalta poistuneet kovaan ääneen kiroilleet pojat palasivat takaisin hämmentyneen näköisinä ja kertoivat että ovet olivat lukossa.

Nyt alkoi ihmisjoukossa kiehua ja kuplia, kun mietittiin mitä oli tapahtunut, missä henkilökunta oli, miksei meitä tiedotettu ja miten ihmeessä pääsisimme ulos junasta.

Joku nokkela keksi, että uutisissa olisi varmasti mainintaa tapahtumasta ja aloitti tiedon etsimisen kännykällään. Pian kuitenkin kaikki huomasivat että nettiyhteys loppui kuin seinään ja nyt kaiken muun lisäksi olimme lukitussa ja pysähtyneessä junassa ilman minkäänlaista yhteyttä ulkomaailmaan.

Pikkuhiljaa paniikki alkoi saada ihmisiä otteeseensa ja tunnelma kiristyi entisestään. Muutama sanaharkkakin kuultiin ja tappelun meekit olivat jo vahvana ilmassa.

Riitelyn keskeytti kuitenkin hätääntynyt nuoren miehen ääni, joka ilmoitti että hänen tyttöystävänsä synnytys oi mitä ilmeisemmin alkanut ja mitä ihmettä heidän pitäisi tehdä?Junassa oli kuitenkin kaikeksi onneksi muutamakin sairaanhoitaja paikalla, jotka lupasit tulla katsastamaan tilanteen. Nuorelle äidille tehtiin tilaa penkkien väliin ja näköesteeksi viriteltiin jos jonkinmoisia takkeja ja villatakkeja.

Äsken vallinnut kireä tunnelma oli kuin pois pyyhkäisty, eikä kukaan muistanut edes olla ahdistunut käsilläolevasta tilanteesta.Jopa kiroilevat teinit hiljenivät ja istuivat rauhallisesti omilla paikoillaan.

Yhtäkkiä kuului pieni rääkäisy, joka ilmoitti kaikille vaunussa olijoille että vauva oli sntynyt maailmaan. Ihan samaan aikaan juna nytkähti myös liikkeelle ja aloitti matkansa, kuin mitää ei koskaan olisikaan ollut vialla.

Kun juna saapui ensimmäiselle asemalle tämän omituisen pysähtymisen jälkeen, oli siellä tietenkin vastassa ambulanssi joka vei tuoreen äidin ja vauvan tarkastukseen.

Kaikilla oli jotenkin rauhallinen ja seesteinen olo ja perjantain kiireetkin olivat unohtuneet kuin ihmeen kaupalla kaikilla meistä!

Aviapolis ja Kehärata!

aviapolis

Kehäräta on tuonut runsaasti  muutoksia pääkaupunkiseudulle. Yksi todella mullistava muutos on se, että Kehäradan ansiosta toimistotiloja on entistä helpompaa sijoittaa myös keskustan ulkopuolelle. Aviapolis on yksi suurimmista hankkeista, joka on saanut tuulta alleen Kehäradan ansiosta.

Tämä avattu raideyhteys varmistaa Aviapoliksen saavutettavuuden yli 150 000 ihmiselle, alle puolessa tunnissa. Pääkaupunkiseudulla alle puolen tunnin työmatka on todellista luksusta, joten voi hyvin ymmärtää miksi Aviapoliksesta onkin tullut suosittu tila, jota yritykset haluavat vuokrata itselleen toimistokäyttöön.

Aviapolikseen on tarkoitus rakentaa toimisto-ja liiketilojen lisäksi myös asuinhuoneistoja, joiden sijainti on myös todella loistava. Sijainti on lähellä keskustaa ja sen palveluja, kuin myös Helsinki-Vantaan lentokenttää. Aviapoliksen suuralueeseen on tarkoitus liittää jo olemassaolevia asuinalueita, kuten Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala ja Veromies.

Jo tällä hetkellä Aviapoliksen alueella on työpaikkoja yli 37 000 ja asukkaita noin 20 000. Määrät tulevat kuitenkin tuntuvasti nousemaan lähivuosina todella nopealla tahdilla. Tarkoitus olisi, että työpaikkojen määrä alueella saataisiin muutamassa vuodessa nostettua 50 000 ja asuinhuoneistojen noin 40 000.

Ovatko Aviapolis ja Kehärata yhdessä luoneet uuden metropolimaisen kaavan pääkaupunkiseudulle, jossa keskusta alueen vetovoima alkaa siirtyä enemmän kyseisen kaltaisiin alueisiin? Tuleeko Avipoliksesta Suomen Manhattan, jossa työskentelee ja asuu uskomaton määrä ihmisiä ja ihmisten mukana alueelle seuraavat mukana myös moninaiset palvelut?

Vantaan kaupunki näkee Aviapoliksen kasvukeskuksena ja talouden vetojuhtana, joka houkuttelee yrityksiä ympäri Suomen hankkimaan tältä sykkivältä ja modernilta alueelta itselleen toimitilat. Aviapolis on parhaassa tapauksessa voimavara paitsi Vantaan taloudelle, myös koko Suomen taloudelle, jos alueesta saadaan tarpeeksi vetovoimainen ja houkutteleva palvelemaan myös isompia kansainvälisiä suuryrityksiä.

Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja Aviapoliksesta tulee Suomen ylpeys, joka sykkii elämää joka solullaan!