Aviapolis ja Kehärata!

aviapolis

Kehäräta on tuonut runsaasti  muutoksia pääkaupunkiseudulle. Yksi todella mullistava muutos on se, että Kehäradan ansiosta toimistotiloja on entistä helpompaa sijoittaa myös keskustan ulkopuolelle. Aviapolis on yksi suurimmista hankkeista, joka on saanut tuulta alleen Kehäradan ansiosta.

Tämä avattu raideyhteys varmistaa Aviapoliksen saavutettavuuden yli 150 000 ihmiselle, alle puolessa tunnissa. Pääkaupunkiseudulla alle puolen tunnin työmatka on todellista luksusta, joten voi hyvin ymmärtää miksi Aviapoliksesta onkin tullut suosittu tila, jota yritykset haluavat vuokrata itselleen toimistokäyttöön.

Aviapolikseen on tarkoitus rakentaa toimisto-ja liiketilojen lisäksi myös asuinhuoneistoja, joiden sijainti on myös todella loistava. Sijainti on lähellä keskustaa ja sen palveluja, kuin myös Helsinki-Vantaan lentokenttää. Aviapoliksen suuralueeseen on tarkoitus liittää jo olemassaolevia asuinalueita, kuten Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala ja Veromies.

Jo tällä hetkellä Aviapoliksen alueella on työpaikkoja yli 37 000 ja asukkaita noin 20 000. Määrät tulevat kuitenkin tuntuvasti nousemaan lähivuosina todella nopealla tahdilla. Tarkoitus olisi, että työpaikkojen määrä alueella saataisiin muutamassa vuodessa nostettua 50 000 ja asuinhuoneistojen noin 40 000.

Ovatko Aviapolis ja Kehärata yhdessä luoneet uuden metropolimaisen kaavan pääkaupunkiseudulle, jossa keskusta alueen vetovoima alkaa siirtyä enemmän kyseisen kaltaisiin alueisiin? Tuleeko Avipoliksesta Suomen Manhattan, jossa työskentelee ja asuu uskomaton määrä ihmisiä ja ihmisten mukana alueelle seuraavat mukana myös moninaiset palvelut?

Vantaan kaupunki näkee Aviapoliksen kasvukeskuksena ja talouden vetojuhtana, joka houkuttelee yrityksiä ympäri Suomen hankkimaan tältä sykkivältä ja modernilta alueelta itselleen toimitilat. Aviapolis on parhaassa tapauksessa voimavara paitsi Vantaan taloudelle, myös koko Suomen taloudelle, jos alueesta saadaan tarpeeksi vetovoimainen ja houkutteleva palvelemaan myös isompia kansainvälisiä suuryrityksiä.

Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja Aviapoliksesta tulee Suomen ylpeys, joka sykkii elämää joka solullaan!

Mitä oli ennen kehärataa?

lentokenttäbussi

Palataanpa hetki ajassa taaksepäin, nimittäin siihen aikaan, kun kehärataa ei ollut vielä olemassakaan. Miten ihmiset silloin matkustivat lentokentälle, ja mitä muita vaihtoehtoja, kehäradan lisäksi, esimerkiksi Helsingistä lentokentälle matkustavilla on? Käymme läpi hieman vaihtoehtoja, ja niiden hyviä ja huonoja puolia.

Auto on ilmiselvä vaihtoehto, jos sellaisen omistaa. Autolla ajamalla matka taittuu hetkessä, vaikka se olisikin hieman pidempi, mutta tulee ottaa huomioon muutama seikka, jos matkustaa lentokentälle autolla. Nimittäin, autolla matkatessa ruuhkat saattavat, etenkin aamuisin ja iltapäivisin, hidastaa autolla liikkumista. Toiseksi, kuinka moni haluaa jättää autonsa parkkiin lentokentälle, jos lähtee pidemmälle lomareissulle? Ei kovinkaan moni, ja tätä halua vähentää vielä entisestään se, että lentokentän parkkimaksut eivät ole mistään halvimmasta päästä. Ne ovat itse asiassa, erittäin kalliita.

Helsingin keskustasta menee busseja lentokentälle, mikä on suhteellisen edullinen keino liikkua kentälle, mutta se on selkeästi hitaampi, kuin esimerkiksi juuri kehärata. Busseja tulee melko hyvin ympäri Suomea lentokentälle, mutta yöbussit ovat toisinaan vähissä. Riippuen siitä, missä asut, saatat bussilla matkustaessa joutua menemään lentokentälle montakin tuntia aikaisemmin, koska linjoja menee niin vähän. Riippuu varmasti paljon ihmisestä, mutta itse en lainkaan pidä siitä, jos joudun odottelemaan montakin tuntia, ennen lentokoneen lähtöä. Se valitettavasti kuitenkin on karu tosi asia, mikäli bussilla lähtee lentokentälle.

Liityntäpysäköintipaikat kehäradan varrella

kehärata parkkipaikka

Moni ei tule ajatelleeksi että kehäradan ympärille on tärkeää saada myös runsaasti pysäköintipaikkoja. Näillä varmistetaan se että kehärädan käyttö on maksimaalista ja ihmiset voivat vaivatta pysäköidä ajoneuvonsa edullisille ja turvallisille pysäköintipaikoille. Nämä parkkipaikat on pyritty sijoittamaan maksimissaan 500 metrin päähän kehäradasta, niin että kävelymatka esimerkiksi matkatavaroidenkaan kanssa ei olisi ylitsepääsemättömän pitkä.

Yleisesti ottaen pysäköintiajat ovat työpäivän mittaisia tai noin 12-24 tuntia. Lähempänä Helsinki-Vantaan lentokenttää on sitten paremmin lentomatkustajien tarpeisiin sopivia pysäköintipaikkoja, joihin matkustaja voi huoletta jättää autonsa lomamatkansa ajaksi edullista korvausta vastaan.

Tällä hetkellä 24 tunnin parkkipaikkoja on olemassa esimerkiksi Vantaan Kivistössä, Vehkalassa, Leinelässä ja Vantaankoskella. Lisää paikkoja pyritään rakentamaan jatkuvasti jotta kehäradan käyttäminen ei jäisi kiinni tälläisesta asiasta.

Autopaikkoja on nyt valmiina ja käytössä reilu tuhat ja pyöräpaikkoja parisataa. Se, että tähän asiaan on todella haluttu panostaa, on melkeinpä yhtä tärkeää kuin itse kehäradan käyttöönotto. Näillä toimenpiteillä edistetään todella tehokkaasti yleisten kulkuneuvojen käyttöä ja mahdollistetaan näin ympäristövastuullinen ajattelu ja teot.

Kätevää on myös se, että HSL kortit tunnistavat pysäköijät joukkoliikenteen käyttäjiksi, jolloin pysäköinti tapahtuu ilman veloitusta. Käytössä on myös reaalikainen opastusjärjestelmä, joka kertoo ja ohjaa autoilijoita sille pysäköintialuleelle jolla on vapaita paikkoja tarjolla. Tämä säästää todella paljon aikaa, sillä nyt aika ei mene turhaan parkkipaikalla pyörimiseen ja mahdollisen vapaan paikan etsimiseen.

Ilahduttavaa on myös se kuinka hyvin jotkut alueen yrityksistä ovat osanneet hyödyntää liittymäpysäköintejä. Esimerkiksi Myyrmannin kauppakeskus on luonut askelpolun parkkipaikalta liikekekeskukseen ja pysäköijän ottaessa kuvan tarrajalanjäljestä polulla, saa hän sillä etuja ostoskeskuksesta. Näin sekä asiakas että ostoskeskus kummatkin saavat maksimaalisen hyödyn pysäköintialueesta!

Nuorten uusi hengailupaikka, Kehärata

nuoriso

Kehäradan valmistuttua 1.7.2015 sillä on ollut monenlaisia vaikutuksia koko pääkaupunkiseutuun. Aiemmin jo käsitellyt asiat kuten asuinalueiden hintojen nousu, pohjavesiongelmat ja kulkuyhteyksien parantuminen ovat vain osa vaikutuksista. Yllättävää on ollut, kuinka paljon Kehärata on vaikuttanut Helsingin ja lähialueiden nuorison kokoontumispaikkojen uudelleen muotoutumiseen. Nyt onkin tullut uudeksi trendiksi viettää aikaa kehäradan junissa ja yllättäen myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Äkkiseltään ajatellen voisi ajatella että se on täysin harmitonta, mutta valitettavasti asiaan liittyy runsaasti erilaisia turvallisuusriskejä, joita teini-ikäiset eivät vielä osaa ajatella. Siksi pääkaupunkiseudun nuorisotyöntekijät ovatkin tehneet ratkaisun jalkautua omalta osaltaan kehäradalle ja lentoasemalle. Nuoriso-ohjaajat ovat huomanneet kehäradan vetovoiman varsinkin kylminä vuodenaikoina, kun nuorisolle ei oikein löydy muutakaan paikkaa viettää aikaa. Silloin esimerkiksi lentokentän kahvilat , latauspisteet ja junan lämpö houkuttelevat nuoria. Valitettavaa on, että siellä missä nuoret viettävät aikaansa, on usein lähistöllä myös täysi-ikäisiä ihmisiä jotka saattavat haluta vahingoittaa nuoria mm.myymällä huumeita tai jopa yrittämällä ostaa seksiä. Nuorisotyöntekijät eivät siis halua olla nuorison ilonpilaajia, vaan yrittävät parhaansa mukaan pitää nuoret turvassa vaaroilta. Jo se että nuorisotyöntekijät näyttäytyvät, saattaa karkottaa osan epäilyttävistä henkilöistä pois. Toinen ongelmaksi muodostunut asia, on nuorten halu ottaa esimerkiksi kuvia junaradalla. Junaradalla oleskelu on aina ja kaikissa tapauksissa vaarallista ja sitä ei koskaan tulisi tehdä. Kuitenkin nuorisoporukan kokoontuessa yhteen, voi valitettavasti käydä niin että ryhmän painostus ajaa nuoret kokeilemaan tyhmiä ja vaarallisia tempauksia. Välillä junista ja asemilta on myös tavattu todella nuoria lapsia, viettämässä aikaa ja tällöin on aikuisten tehtävä puuttua asiaan ja ilmoittaa sekä sosiaaliviranomaisille että vanhemmille. Joskus vanhempia ei kiinnosta, kun taas toisissa tapauksissa vanhemmilla voi olla todella suuri hätä kotona siitä missä lapsi on! Kehärata on siis laajentanut nuorison liikkuma aluetta pääkaupunkiseudulla ja se tuskin tulee koskaan palaamaan enää entiselleen. Lentokentästä ja kehäradasta on tullut pysyvä osa nuorison oleskelualuetta. Nyt onkin siis vain tärkeää varmistaa se että nämä kyseiset alueet olisivat mahdollisimman turvallisia nuorison liikkua ja oleskella!

Leinelä, Kehäradan varrella sijaitseva taiteilija lähiö!

Leinelä

Taidetta, elämää ja asumisen iloa! 

Tänään perehdymme yhteen Kehäradan varrella sijaitsevista asuinalueista. Kyseessä on viihtyisä Leinelä, jossa tunnelma on rento ja asukkailla on hyvä yhteishenki. Leinelä sijaitsee ihanteellisesti aivan Kehäradan kupeessa, niin että yhteydet sekä Helsingin keskustaan että Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat todella hyvin ja joustavasti käytössä. Leinelästä on kuin huomaamatta muodostunut kaupunginosa jossa taiteeseen voi törmätä tämän tästä. Aluetta suosivatkin nuoret aikuiset ja nuoret perheet, joita alueen boheemi ja raikas tunnelma selkeästi viehättävät. Alueen suosiota lisäsi huomattavasti se kun vuonna 2015 Kehärata projekti saatiin vihdoin päätökseen ja kulkuyhteydet paranivat huomattavasti. Uusien asuntojen rakentaminen onkin kiihtynyt alueella, sen uuden suosion myötä. Leinelä on myös suhteellisen runsaasti aktivoinut asukkaitaan, järjestämällä erilaisia tapahtumia kuten Syksyllä ajankohtaiseksi tuleva Leinelän Puisto-juhla. Tapahtumaan on saatu hyvin eri alojen esiityjiä ja paikalle odotetaankin runsain määrin ihmisiä niin Leinelästä kuin muualtakin.

Leinelässä taide on läsnä ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Siihen törmää asemalla, puistoissa, kaduilla kuin myös vaikkapa alikulkutunneleisssa. Tämä on tulevaisuuden asuinalue, jossa taide kohtaa ihmisen silmästä silmään, ilman että täytyy erikseen mennä taiteen luo. Tämä onkin hyvä keino kaunistaa, rauhoittaa ja tasapainottaa urbaania maisemaa. Taiteen terapeuttisesta vaikutuksesta onkin jo paljon tutkimuksia ja se että ihmiset kokevat asuinalueensa olevan kaunis saa heidät pitämään huolta alueesta. Tämä on siis myönteinen lumipalloilmiö. Taiteella on myös vahvasti stimuloiva vaikutus. Aistien havannoidessa taidetta jatkuvasti ympärillään, se myös omalta osaltaan herättää ihmisen mietiskelyyn.

Leinelässä on mahdollista asua vuokralla, asumisoikeusasunnossa tai perinteisesti ostaa oma osake tai talo. Nuorille aikuisille kuitenkin vuokraaminen ja asumisoikeusasunnot ovat todella varteenotettava vaihtoehto. Niihin pääsee käsiksi ilman suurta pääomaa ja kuitenkin esimerkiksi asumisoikeusasuntoa voi verrata omistusasuntoon.

leinelä talo

Paitsi että taide ympäröi asujaa Leinelässä, on myös uudisrakentamiseen pyritty tuomaan viihtyisyyttä laajoilla viheralueilla, joissa on helppoa virkistäytyä ja nauttia luonnon rauhoittavasta ja voimaannuttavasta elementistä.

Nykyisen Kehäradan aikana, Leienlässä asuja ei todellakaan ole kaukana Helsingin keskustan palveluista, tällle asuinalueelle Kehäradan merkitys on ollut todella suuri ja nimenomaan positiivisessä mielessä.

Kehärata oli suunnitteilla vuosikymmeniä!

MArjarata

Kehärata, jonka saimme nähdä valmistuvan jonkin aikaa sitten, oli yllättäen suunnitteilla jo paljon aikaisemmin. Aiemmin oli nähty kehäta myös osana teollisuuden kuljetuksia. Aiemmin 1970-luvulla Suomessa kukoistanut savupiipputeollisuus olisi kaivannut kipeästi lisää kapasiteettia kuljetuksilleen. Nyt jälkiviisaana on helppoa todeta,että on onni että kehärata jäi tuolloin pelkästään suunnitelmien tasolle. Savupiippu teollisuus hiipui pikkuhiljaa ja jätti suomen teollisuuteen aukon. Kehärata olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan kulkenut toista kautta, joten nykyinen vuonna 2015 valmistunut kehärata palvelee selkeästi paremmin lentomatkustajia, kuten ideana onkin. Aiemmin kehärataa ei osattu ajatella osana isompaa yhteiskunnalllista kuviota, johon liittyisivät lentoliikenne, henkilöliikenne rautateillä, turismi ja asumisen sekä asumisalueiden kehittyminen. Tämä ja hinta olivatkin osaltaan syynä, miksi kehärata jäi 1970-luvulla ainoastaan suunnitelmien tasolle. Pääkaupunkiseudulla,sekä Helsinkiläiset että Espoolaiset olivat kehärataa vastaan, Vantaalaiset taas jo tuolloin toivoivat sen rakennushankkeen edistymistä. Kuka tietää, ehkäpä Vantaan hintataso ja maine olisi tällä hetkellä parempi, jos jo 40 vuotta sitten olisi päädytty tekemään tuo käänteentekevä ratkaisu. Kehäradoilla on missä tahansa kaupungissa ja kulttuurissa taipumus muokata kaupunkikuvaa ja ihmisten sosiaalista asemaa sen laitamilla. Tärkeää on myös kehäradan tuoma imago koko pääkaupunkiseudulle. Suomi on ollut Euroopan ja koko maailman ainoita maita, jolla ei ole ollut aktiivista ja toimivaa raideliikennettä päälentokentältä suoraan pääkaupunkiin. Nyt tämä asia korjattiin ja Suomi voi astua samalle aikajanalle muiden euroopan metropolien kanssa, olematta se joka “ei kuulu joukkoon”. Alkuperäinen nimiehdotus kehäradalle vuonna 1975 oli Marjarata, koska radan oli tarkoitus ohittaa matkallaan Marja-Vantaan alue. Nimi ja suunnitelma jäivät kuitenkin vuosikymmeniksi hautumaan ja vasta vuonna 2009 projekti potkaistiin käyntiin nimellä Kehärata, jolla se nyt tunnetaan! Ehkäpä projekti vaati vuosikymmenien sulattelun, muotoutuakseen siksi mitä se nyt on!

Kehärata vaikuttanut asuntojen myyntihintoihin!

kehärata

Aiemmin avattu kehärata on lisännyt Vantaan tiettyjen asuinaluiden haluttavuutta ja nostanut hintoja. Aiemmin katveessa olleet asuinalueet ovat saaneet uutta nostetta ja niistä on tullut entistä halutumpia uusien vaivattomien kulkuyhteyksien vuoksi.

Esimerkkeinä käytettäköön Tikkurilaa ja Hiekkaharjua, joissa kehäradan vaikutus näkyy paitsi omistusasuntojen hintojen nousuna, niin myös uudisrakentamisen lisääntymisenä. Nykyisin ihmiset arvostavat omaa vapaa-aikaansa korkealle ja se kuinka nopeasti työmatka taittuu, vaikuttaa monella asunnon ostopäätökseen. Radan ansiosta työmatkan kesto lyhenee huomattavasti kehäradan lähialueilla. Kuitenkin asunnon tulisi sijaita alle kilometrin päässä radasta että varsinaista ajallista hyötyä pääsisi syntymään. Tämä onkin nähtävissä siinä että radan reunamilla olevat asuntoalueet ovat saaneet selkeää nostetta alleen.

Kaikkien mielipiteet kehäradasta eivät ole kuitenkaan vain positiivisiä. Lähellä kehärataa omakotitaloalueella on käynnissä mittaus, vaikuttaako kehäradan käyttöönotto talojen vajoamisprosessiin. Talonomistajilta on tullut palautetta että vajoamista on nähtävissä ja seuraava kysymys kuuluukin, kuka on maksumies jos vajoaminen pahenee. Kuitenkin jos vajoamista tapahtuu se tulee pikkuhiljaa 10-30 vuoden aikana kertovat liikenneviraston asiantuntijat. Vajoamisprosessin aloitti mittava pohjavesivuoto kehäradan rakennustöiden yhteydessä. Vastuukysymykset ovat vielä auki ja neuvotteluja käydään siitä kuka on mahdollisen vahingon sattuessa korvausvelvollinen.

Toinen huolen aihe pääkaupunkiseudun opiskelijajärjestöillä on,että perinteiset suhteellisen edullisena mielletyt ns.opiskelija asuinalueet, joita vantaalla esimerkiksi sijaitsee paljon, nostavat vuokratasonsa liian korkeiksi opiskelijoiden lampakoille.

Kuten aina isoissa projekteissa esiin nousee sekä positiivistä että negatiivistä palautetta ja tärkeintä onkin että kaikki asianosaiset pääsevätkin yhteisymmärrykseen hyvässä hengessä siitä kuinka asiat tulee sopia ja hoitaa.

Loppuyhteenvetona sanoisin kuitenkin että kehäradan positiivinen vaikutus on suurempi kuin negatiivinen ja Albert Einstainin sanoin, “Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta”.

 

Toisenlaisia mietteitä kehäradasta

keharata

Vaikka olemmekin lähinnä keskittyneet kehäradan positiivisiin puoliin, on projekti aiheuttanut myös eriäviä mielipiteitä mm. sen hyödyllisyydestä ja vaikutuksista esimerkiksi lentokentän liikenteeseen. Nopeampi ja sujuvampi yhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle oli nimenomaan yksi suurimmista syistä tälle hankkeelle. Projektiin käytettiin melkein 700 miljoonaa euroa, mutta oliko lopputulos sitten halutunlainen ja nimenomaan kaiken tämän arvoinen?

Talouselämä -lehden mukaan uusi kehärata ei juurikaan vaikuttanut lentokenttäyhteyden nopeuteen. Kehäradan avulla matkaan lentokentälle kuluu noin 30 minuuttia, mikä on sama aika kuin bussilla Helsingin keskustasta. Suora junayhteys lentokentälle ilman muita pysähdysasemia olisi tietysti ollut paljon nopeampi, ja sen avulla myös muualta Suomesta tulevat matkaajat olisivat päässeet suoraan junalla lentokentälle.

Edes suunnitteluvaiheessa muita vaihtoehtoja ei mietitty, mikä herättääkin kysymyksiä, mutta ehkä liian myöhään. Näin jälkeenpäin asioita on tietysti hankalampi muuttaa. Mutta mielessä käy, että oliko nykyinen kehärata sitten Suomessakin yleistyvän lobbauksen tulosta? Suora rata olisi vaikuttanut suoraan esimerkiksi koko Suomen liikenteeseen ja erityisesti bussiliikenteeseen, joten ymmärrettävästi nämä tahot olivatkin pidemmän ja näin hitaamman Kehäradan puolesta.

Ei kuitenkaan unohdeta täysin kehäradan hyviä puolia. Ennen sen aukeamista Helsinki-Vantaan kenttä oli Euroopan suurin lentokenttä, jonne ei ollut junayhteyttä lainkaan, joten siinä mielessä parannusta tapahtui kehäradan myötä.

 

Kehärata ja Helsinki-Vantaan lentokenttä

hkivantaa

Yksi Kehäradan tarkoituksista oli helpottaa Helsinki-Vantaan lentokentälle pääsyä, sillä ennen tätä rataa pääkaupunkiseudun ainoa julkinen yhteys lentoasemalle oli linja-auto. Tämän takia moni kotimainen tai ulkomainen matkaaja joutui turvautumaan yksityisautoon tai taksikyytiin, mikä ei aina ole se halvin tai kätevin tapa.

Helsinki-Vantaan kentälle pääsee tätä nykyä siis paljon nopeammin varsinkin Helsingistä, mutta kokosimme tällä kertaa vinkkejä lentokentälle matkustamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Jos siis olet matkalla lentokentälle ja saavut Helsinkiin junalla, on paras valinta jäädä pois Tikkurilan matkakeskuksessa, jonka yhteydessä juna-asemakin siis sijaitsee. Tikkurilassa matkustajat voivat vaihtaa kehärataa pitkin lentoasemalle menvään junaan nopeasti ja helposti. Tämä asema sopii myös liikuntaesteisille matkustajille, sillä käytössä on rullaportaiden lisäksi myös hissi suoraan asemakannelle.

Mikäli tulet Helsinkiin bussilla muualta päin Suomea, on parasta odottaa päätepysäkille asti. Kaikki kaukoliikenteen bussit tuovat matkustajat Kampin linja-autoasemalle, josta on suhteellisen helppo siirtyä Helsingin rautatieasemalle ja sieltä matkustajat voivat ottaa junan lentoasemalle. Rautatieasemalta lähtee myös pääkaupunkiseudun oma bussi lentoasemalle, mutta junalla matkustaminen on parempi vaihtoehto etenkin jos matkustajilla on kiire.

 

Kehäradasta on hyötyä monille

juna1

Kehärata on loistava keksintö etenkin turistien kannalta, sillä se helpottaa ja nopeuttaa liikkumista lentokentän ja Helsingin välillä. Alle puolessa tunnissa rautatieasemalta lentokentälle. Voisiko tästä enää matkustus helpottua? Rautatieaseman lisäksi juna pysähtyy myös esimerkiksi Pasilassa, sekä muutamalla muulla pysäkillä itä-Helsingissä, esimerkiksi Malmilla ja Tapanilassa. Vantaalta pääset myös hyppäämään kyytiin, esimerkiksi Tikkurilan asemalta.

Nopeuden lisäksi kehäradan käytön edullisuus on sen hyviä puolia. HSL:n seutulipun hinnalla pääset matkustamaan Helsingin keskustasta lentokentälle, ja toisin päin. Jos asut Vantaalla, liikkuminen on vieläkin edullisempaa. Kuka sanoikaan, että Suomen julkinen liikenne on kallista? Verrattaessa muihin maihin, kehärata on todella edullinen vaihtoehto. Esimerkiksi Lontoon Heathrown kentältä samankaltainen juna, Heathrow Express, on monin kerroin kalliimpi. Yhdensuuntaisesta matkasta joutuu pulittaa hinnan, joka euroissa vastaa miltei 30:a euroa.

Turisteille kehärata on loistava juttu, sillä tiedäthän sen tunteen, kun olet uudessa maassa, uudessa kaupungissa, joka on sinulle täysin vieras, etkä tiedä minne mennä. Silloin tämänkaltainen matkustusmuoto on pelastus. Sen kuin hyppäät junaan, ja päätepysäkillä oletkin Helsingin keskustassa. Matkustaminen on turisteillekin nyt helppoa. Junien aikatauluissa on otettu huomioon myös, että lentokentälle pitää päästä miltei mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Junat kulkevatkin kello 4 aamulla aina keskiyöhön saakka, molempiin suuntiin. Vain muutaman tunnin keskellä yötä junat eivät kulje, ja se on aika, jolloin lentoliikennettä on kaikkein vähiten.