Leinelä, Kehäradan varrella sijaitseva taiteilija lähiö!

Leinelä

Taidetta, elämää ja asumisen iloa! 

Tänään perehdymme yhteen Kehäradan varrella sijaitsevista asuinalueista. Kyseessä on viihtyisä Leinelä, jossa tunnelma on rento ja asukkailla on hyvä yhteishenki. Leinelä sijaitsee ihanteellisesti aivan Kehäradan kupeessa, niin että yhteydet sekä Helsingin keskustaan että Helsinki-Vantaan lentokentälle ovat todella hyvin ja joustavasti käytössä. Leinelästä on kuin huomaamatta muodostunut kaupunginosa jossa taiteeseen voi törmätä tämän tästä. Aluetta suosivatkin nuoret aikuiset ja nuoret perheet, joita alueen boheemi ja raikas tunnelma selkeästi viehättävät. Alueen suosiota lisäsi huomattavasti se kun vuonna 2015 Kehärata projekti saatiin vihdoin päätökseen ja kulkuyhteydet paranivat huomattavasti. Uusien asuntojen rakentaminen onkin kiihtynyt alueella, sen uuden suosion myötä. Leinelä on myös suhteellisen runsaasti aktivoinut asukkaitaan, järjestämällä erilaisia tapahtumia kuten Syksyllä ajankohtaiseksi tuleva Leinelän Puisto-juhla. Tapahtumaan on saatu hyvin eri alojen esiityjiä ja paikalle odotetaankin runsain määrin ihmisiä niin Leinelästä kuin muualtakin.

Leinelässä taide on läsnä ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Siihen törmää asemalla, puistoissa, kaduilla kuin myös vaikkapa alikulkutunneleisssa. Tämä on tulevaisuuden asuinalue, jossa taide kohtaa ihmisen silmästä silmään, ilman että täytyy erikseen mennä taiteen luo. Tämä onkin hyvä keino kaunistaa, rauhoittaa ja tasapainottaa urbaania maisemaa. Taiteen terapeuttisesta vaikutuksesta onkin jo paljon tutkimuksia ja se että ihmiset kokevat asuinalueensa olevan kaunis saa heidät pitämään huolta alueesta. Tämä on siis myönteinen lumipalloilmiö. Taiteella on myös vahvasti stimuloiva vaikutus. Aistien havannoidessa taidetta jatkuvasti ympärillään, se myös omalta osaltaan herättää ihmisen mietiskelyyn.

Leinelässä on mahdollista asua vuokralla, asumisoikeusasunnossa tai perinteisesti ostaa oma osake tai talo. Nuorille aikuisille kuitenkin vuokraaminen ja asumisoikeusasunnot ovat todella varteenotettava vaihtoehto. Niihin pääsee käsiksi ilman suurta pääomaa ja kuitenkin esimerkiksi asumisoikeusasuntoa voi verrata omistusasuntoon.

leinelä talo

Paitsi että taide ympäröi asujaa Leinelässä, on myös uudisrakentamiseen pyritty tuomaan viihtyisyyttä laajoilla viheralueilla, joissa on helppoa virkistäytyä ja nauttia luonnon rauhoittavasta ja voimaannuttavasta elementistä.

Nykyisen Kehäradan aikana, Leienlässä asuja ei todellakaan ole kaukana Helsingin keskustan palveluista, tällle asuinalueelle Kehäradan merkitys on ollut todella suuri ja nimenomaan positiivisessä mielessä.

Kehärata oli suunnitteilla vuosikymmeniä!

MArjarata

Kehärata, jonka saimme nähdä valmistuvan jonkin aikaa sitten, oli yllättäen suunnitteilla jo paljon aikaisemmin. Aiemmin oli nähty kehäta myös osana teollisuuden kuljetuksia. Aiemmin 1970-luvulla Suomessa kukoistanut savupiipputeollisuus olisi kaivannut kipeästi lisää kapasiteettia kuljetuksilleen. Nyt jälkiviisaana on helppoa todeta,että on onni että kehärata jäi tuolloin pelkästään suunnitelmien tasolle. Savupiippu teollisuus hiipui pikkuhiljaa ja jätti suomen teollisuuteen aukon. Kehärata olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan kulkenut toista kautta, joten nykyinen vuonna 2015 valmistunut kehärata palvelee selkeästi paremmin lentomatkustajia, kuten ideana onkin. Aiemmin kehärataa ei osattu ajatella osana isompaa yhteiskunnalllista kuviota, johon liittyisivät lentoliikenne, henkilöliikenne rautateillä, turismi ja asumisen sekä asumisalueiden kehittyminen. Tämä ja hinta olivatkin osaltaan syynä, miksi kehärata jäi 1970-luvulla ainoastaan suunnitelmien tasolle. Pääkaupunkiseudulla,sekä Helsinkiläiset että Espoolaiset olivat kehärataa vastaan, Vantaalaiset taas jo tuolloin toivoivat sen rakennushankkeen edistymistä. Kuka tietää, ehkäpä Vantaan hintataso ja maine olisi tällä hetkellä parempi, jos jo 40 vuotta sitten olisi päädytty tekemään tuo käänteentekevä ratkaisu. Kehäradoilla on missä tahansa kaupungissa ja kulttuurissa taipumus muokata kaupunkikuvaa ja ihmisten sosiaalista asemaa sen laitamilla. Tärkeää on myös kehäradan tuoma imago koko pääkaupunkiseudulle. Suomi on ollut Euroopan ja koko maailman ainoita maita, jolla ei ole ollut aktiivista ja toimivaa raideliikennettä päälentokentältä suoraan pääkaupunkiin. Nyt tämä asia korjattiin ja Suomi voi astua samalle aikajanalle muiden euroopan metropolien kanssa, olematta se joka “ei kuulu joukkoon”. Alkuperäinen nimiehdotus kehäradalle vuonna 1975 oli Marjarata, koska radan oli tarkoitus ohittaa matkallaan Marja-Vantaan alue. Nimi ja suunnitelma jäivät kuitenkin vuosikymmeniksi hautumaan ja vasta vuonna 2009 projekti potkaistiin käyntiin nimellä Kehärata, jolla se nyt tunnetaan! Ehkäpä projekti vaati vuosikymmenien sulattelun, muotoutuakseen siksi mitä se nyt on!

Kehärata vaikuttanut asuntojen myyntihintoihin!

kehärata

Aiemmin avattu kehärata on lisännyt Vantaan tiettyjen asuinaluiden haluttavuutta ja nostanut hintoja. Aiemmin katveessa olleet asuinalueet ovat saaneet uutta nostetta ja niistä on tullut entistä halutumpia uusien vaivattomien kulkuyhteyksien vuoksi.

Esimerkkeinä käytettäköön Tikkurilaa ja Hiekkaharjua, joissa kehäradan vaikutus näkyy paitsi omistusasuntojen hintojen nousuna, niin myös uudisrakentamisen lisääntymisenä. Nykyisin ihmiset arvostavat omaa vapaa-aikaansa korkealle ja se kuinka nopeasti työmatka taittuu, vaikuttaa monella asunnon ostopäätökseen. Radan ansiosta työmatkan kesto lyhenee huomattavasti kehäradan lähialueilla. Kuitenkin asunnon tulisi sijaita alle kilometrin päässä radasta että varsinaista ajallista hyötyä pääsisi syntymään. Tämä onkin nähtävissä siinä että radan reunamilla olevat asuntoalueet ovat saaneet selkeää nostetta alleen.

Kaikkien mielipiteet kehäradasta eivät ole kuitenkaan vain positiivisiä. Lähellä kehärataa omakotitaloalueella on käynnissä mittaus, vaikuttaako kehäradan käyttöönotto talojen vajoamisprosessiin. Talonomistajilta on tullut palautetta että vajoamista on nähtävissä ja seuraava kysymys kuuluukin, kuka on maksumies jos vajoaminen pahenee. Kuitenkin jos vajoamista tapahtuu se tulee pikkuhiljaa 10-30 vuoden aikana kertovat liikenneviraston asiantuntijat. Vajoamisprosessin aloitti mittava pohjavesivuoto kehäradan rakennustöiden yhteydessä. Vastuukysymykset ovat vielä auki ja neuvotteluja käydään siitä kuka on mahdollisen vahingon sattuessa korvausvelvollinen.

Toinen huolen aihe pääkaupunkiseudun opiskelijajärjestöillä on,että perinteiset suhteellisen edullisena mielletyt ns.opiskelija asuinalueet, joita vantaalla esimerkiksi sijaitsee paljon, nostavat vuokratasonsa liian korkeiksi opiskelijoiden lampakoille.

Kuten aina isoissa projekteissa esiin nousee sekä positiivistä että negatiivistä palautetta ja tärkeintä onkin että kaikki asianosaiset pääsevätkin yhteisymmärrykseen hyvässä hengessä siitä kuinka asiat tulee sopia ja hoitaa.

Loppuyhteenvetona sanoisin kuitenkin että kehäradan positiivinen vaikutus on suurempi kuin negatiivinen ja Albert Einstainin sanoin, “Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta”.

 

Toisenlaisia mietteitä kehäradasta

keharata

Vaikka olemmekin lähinnä keskittyneet kehäradan positiivisiin puoliin, on projekti aiheuttanut myös eriäviä mielipiteitä mm. sen hyödyllisyydestä ja vaikutuksista esimerkiksi lentokentän liikenteeseen. Nopeampi ja sujuvampi yhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle oli nimenomaan yksi suurimmista syistä tälle hankkeelle. Projektiin käytettiin melkein 700 miljoonaa euroa, mutta oliko lopputulos sitten halutunlainen ja nimenomaan kaiken tämän arvoinen?

Talouselämä -lehden mukaan uusi kehärata ei juurikaan vaikuttanut lentokenttäyhteyden nopeuteen. Kehäradan avulla matkaan lentokentälle kuluu noin 30 minuuttia, mikä on sama aika kuin bussilla Helsingin keskustasta. Suora junayhteys lentokentälle ilman muita pysähdysasemia olisi tietysti ollut paljon nopeampi, ja sen avulla myös muualta Suomesta tulevat matkaajat olisivat päässeet suoraan junalla lentokentälle.

Edes suunnitteluvaiheessa muita vaihtoehtoja ei mietitty, mikä herättääkin kysymyksiä, mutta ehkä liian myöhään. Näin jälkeenpäin asioita on tietysti hankalampi muuttaa. Mutta mielessä käy, että oliko nykyinen kehärata sitten Suomessakin yleistyvän lobbauksen tulosta? Suora rata olisi vaikuttanut suoraan esimerkiksi koko Suomen liikenteeseen ja erityisesti bussiliikenteeseen, joten ymmärrettävästi nämä tahot olivatkin pidemmän ja näin hitaamman Kehäradan puolesta.

Ei kuitenkaan unohdeta täysin kehäradan hyviä puolia. Ennen sen aukeamista Helsinki-Vantaan kenttä oli Euroopan suurin lentokenttä, jonne ei ollut junayhteyttä lainkaan, joten siinä mielessä parannusta tapahtui kehäradan myötä.

 

Kehärata ja Helsinki-Vantaan lentokenttä

hkivantaa

Yksi Kehäradan tarkoituksista oli helpottaa Helsinki-Vantaan lentokentälle pääsyä, sillä ennen tätä rataa pääkaupunkiseudun ainoa julkinen yhteys lentoasemalle oli linja-auto. Tämän takia moni kotimainen tai ulkomainen matkaaja joutui turvautumaan yksityisautoon tai taksikyytiin, mikä ei aina ole se halvin tai kätevin tapa.

Helsinki-Vantaan kentälle pääsee tätä nykyä siis paljon nopeammin varsinkin Helsingistä, mutta kokosimme tällä kertaa vinkkejä lentokentälle matkustamiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Jos siis olet matkalla lentokentälle ja saavut Helsinkiin junalla, on paras valinta jäädä pois Tikkurilan matkakeskuksessa, jonka yhteydessä juna-asemakin siis sijaitsee. Tikkurilassa matkustajat voivat vaihtaa kehärataa pitkin lentoasemalle menvään junaan nopeasti ja helposti. Tämä asema sopii myös liikuntaesteisille matkustajille, sillä käytössä on rullaportaiden lisäksi myös hissi suoraan asemakannelle.

Mikäli tulet Helsinkiin bussilla muualta päin Suomea, on parasta odottaa päätepysäkille asti. Kaikki kaukoliikenteen bussit tuovat matkustajat Kampin linja-autoasemalle, josta on suhteellisen helppo siirtyä Helsingin rautatieasemalle ja sieltä matkustajat voivat ottaa junan lentoasemalle. Rautatieasemalta lähtee myös pääkaupunkiseudun oma bussi lentoasemalle, mutta junalla matkustaminen on parempi vaihtoehto etenkin jos matkustajilla on kiire.

 

Kehäradasta on hyötyä monille

juna1

Kehärata on loistava keksintö etenkin turistien kannalta, sillä se helpottaa ja nopeuttaa liikkumista lentokentän ja Helsingin välillä. Alle puolessa tunnissa rautatieasemalta lentokentälle. Voisiko tästä enää matkustus helpottua? Rautatieaseman lisäksi juna pysähtyy myös esimerkiksi Pasilassa, sekä muutamalla muulla pysäkillä itä-Helsingissä, esimerkiksi Malmilla ja Tapanilassa. Vantaalta pääset myös hyppäämään kyytiin, esimerkiksi Tikkurilan asemalta.

Nopeuden lisäksi kehäradan käytön edullisuus on sen hyviä puolia. HSL:n seutulipun hinnalla pääset matkustamaan Helsingin keskustasta lentokentälle, ja toisin päin. Jos asut Vantaalla, liikkuminen on vieläkin edullisempaa. Kuka sanoikaan, että Suomen julkinen liikenne on kallista? Verrattaessa muihin maihin, kehärata on todella edullinen vaihtoehto. Esimerkiksi Lontoon Heathrown kentältä samankaltainen juna, Heathrow Express, on monin kerroin kalliimpi. Yhdensuuntaisesta matkasta joutuu pulittaa hinnan, joka euroissa vastaa miltei 30:a euroa.

Turisteille kehärata on loistava juttu, sillä tiedäthän sen tunteen, kun olet uudessa maassa, uudessa kaupungissa, joka on sinulle täysin vieras, etkä tiedä minne mennä. Silloin tämänkaltainen matkustusmuoto on pelastus. Sen kuin hyppäät junaan, ja päätepysäkillä oletkin Helsingin keskustassa. Matkustaminen on turisteillekin nyt helppoa. Junien aikatauluissa on otettu huomioon myös, että lentokentälle pitää päästä miltei mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Junat kulkevatkin kello 4 aamulla aina keskiyöhön saakka, molempiin suuntiin. Vain muutaman tunnin keskellä yötä junat eivät kulje, ja se on aika, jolloin lentoliikennettä on kaikkein vähiten.

Pelaa Kehärata-peliä!

Kehärata tosiaan avautui matkustajaliikenteelle viime vuoden heinäkuussa ja reilun puolen vuoden jälkeen tämä rata onkin ollut erittäin suosittua. Moni käyttää sitä työmatkallaan, mutta tietysti Helsinki Vantaan lentokenttä on edelleen se kiireisin pysäkki turistien ja muiden matkaajien takia. Sydämenmuotoinen kehärata on kirvoittanut monenlaisia reaktioita ja yksi hauskimmista taitaakin olla kehärata-peli! Se on suunnittelijaystäväni luoma Monopoli-tyylinen rahapeli, jossa seikkaillaan radan eri asemilla. Pelissä on erilaisia bonuksia suurimmilla pysäkeillä, kuten lentoasemalla, Malmilla tai Helsingin Rautatieasemalla. Tavoitteena pelissä on ansaita rahaa ja pistää muut pelaajat vararikkoon suurilla sakoilla. Tämä jännittävä peli sopii erinomaisesti etenkin pääkaupunkiseudun hyvin tunteville, sillä yksi pelin hyvistä puolista on nimenomaan sen paikalliset faktat. Toki muidenkin kotimaisten pelien ystävien kannattaa tutustua ideaan.

Kehärata – Pelin kulku

Ystäväni ei ollut varma, minkä tyylisen pelin hän haluaisi luoda. Hän on suunnittelija, mutta viettää aikaa lähinnä kolikkopelejä pelaten internetin casinoilla, joten lautapeli oli siinä mielessä uusi tuttavuus. Koska peli pohjautuu todellisuuteen, oli hänellä kuitenkin jo pelin alkutekijät jo valmiiksi saatavilla. Starttiruutu sekä maali ovat Helsingin Rautatieasemalla, josta kehäratakin aloittaa ja jonne se päätyy kierrettyään kaikki asemat. Pelaajia voi olla kahdesta jopa viiteen tai kuuteen. Jos heitä on liikaa, voi pelaamisesta tulla hieman tylsää kun vuoroaan joutuu odottelemaan muiden heitellessä noppaa. Tässä pelissä kuljetaan tietysti junalla, ja nopan heitosta saadulla summalla voidaan liikkua pykäliä eteenpäin. Tavoitteena on siis kerätä mahdollisimman monia asemia itselleen ostamalla niitä matkan varrella, jos joku muu ei vielä ole ehtinyt. Sen jälkeen omalle asemalla saapuvat muut pelaajat joutuvat maksamaan lippumaksuja omistajalle. Casinopeleistä inspiroitunut ystäväni lisäsi peliin myös lisäpotkua tuovan erikoisominaisuuden, nimittäin asemacasinot, joilla pelaajat voivat yrittää päästä pälkähästä casinoilta tuttujen pöytäpelien, kuten pokerin tai ruletin avulla. Jos nämä pelit eivät ole tuttuja, peliohjeita voi lukea osoitteesta casinopelit-opas.com. Mikäli asemalle saapuva pelaaja siis voittaa asemacasinolla, hänen ei tarvitse maksaa omistajalle ollenkaan. Huomaa, että sakkoja voi saada myös junassa, mikäli pelaaja ei pääse nopan pyöräytyksillään liikkumaan tarpeeksi nopeasti.

Helsingin Kehärata- pelin tekee jännemmäksi hauskat VR-kortit, jotka saattavat yllättää pelaajat täysin! Esimerkiksi he voivat joutua luovuttamaan yhden asemansa toiselle pelaajalle muutamien kierrosten ajaksi tai hidastaa matkaansa kehäradalla. Toisaalta positiivisiakin yllätyksiä löytyy ja pelaaja saattaa VR-kortin ansiosta ansaita lisää rahaa, sillä korteissa on myös valtiontukia ja muita bonusyllätyksiä.

Peliarvostelu

Kokeilin itse tätä peliä viime viikonloppuna, ja täytyy sanoa, että hauskaa oli! Ilta vierähti siinä silmänräpäyksessä lautapeliä pelatessa. Meitä oli yhteensä 4 pelaajaa, ja kyseessä oli tosiaan vielä prototyyppi pelistä ainakin ulkoisesti. HSL ei ole millään tavalla mukana tässä projektissa ja minimaalisen budjetin takia peli ei ainakaan vielä ole kaupoissa, mutta kerromme kyllä, kun niin käy!

Mikäli lukijamme pitävät askartelusta, voivat he myös itse rakentaa oman Kehärata- pelinsä tästä artikkelista saaduilla ideoilla! Alla näkyy malli kehäradan muodosta sekä asemat, joten sen mukaan on helppo tehdä oma pelilauta. Noppa tietenkin tarvitaan, mutta pelinappuloiksi käyvät kyllä mitkä tahansa pienet esineet. Tämä peli sopii mainiosti myös lapsille, ja tietenkin pelaajien iästä riippuen voi siitä tehdä haastavamman, helpomman tai aikuisempaan makuun sopivan. Asemacasinot voi halutessaan jättää pois, mikäli alaikäisille ei niin halua mainostaa casinoa.

Toivotamme lukijoillemme hauskoja pelihetkiä ja aurinkoista kevättä!

keharatapeli

Kehärata yhdistää Aviapoliksen

Aviapolis on suomen suosituin yritysalue, innovatiivinen asuinalue sekä Vantaan yksi seitsemästä suuralueesta. Kehäradan myötä, Aviapolis laajenee yhä entisestään ja se on samalla Suomen yritysmaailmalle linkki kansainvälisempään toimintaan. Alueen kokonaispinta-ala on 38 neliökilometriä ja alue on lanseerattu vuonna 2007. Aviapolis koostuu kuudesta eri kaupunginosasta: Viinikkala, Pakkala, Veromies, Lentokenttä, Ylästö ja Tammisto. Puhuttaessa yritystoiminnan laajuudesta, ei ole kahta sanaa miksi Aviapolis on koko suomen suosituin yritysalue, jopa kolmannes koko Vantaan työpaikoista sijaitsee siellä, määrällisesti yli 35 000 kappaletta. Yhteyksiensä vuoksi Aviapoliksen sijainti on kansainvälisen liiketoiminnan kannalta erittäin toimiva, suorastaan loistava. Helpot kulkuyhteydet niin pääkaupunkiseudulta kuin Helsinki-Vantaan lentoasemalta ovatkin yksi syy siihen miksi Aviapolis on tituleerattu suomen suosituimmaksi yritysalueeksi.

Tulevaisuudessa kehärata tulee mahdollistamaan hyvin nopean liikkumismahdollisuuden lentokentältä aviapoliksen business-alueen läpi aina Helsinkiin asti, matkan lyhentyessä jopa vain puoleen tuntiin. Projektin valmistuessa koko pääkaupunkiseutu yhdistyy toimivaksi alueeksi liikenteensä puolesta kehäradan rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 aikana ja sen on määrä valmistua muutaman vuoden lykkääntymisen jälkeen vuonna 2015. 18 kilometriä pitkä rata tulee toimimaan pääasiassa paikallisliikenteen väylänä, sillä tulevat liikennöimään kaksi pääkaupunkiseudun sisäistä junaa, lisäksi saadaan toimiva raideyhteys lentoasemalta kaukojuniin, Tikkurilan kautta. Kehärata tulee kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ali tunnelissa, ja sen varrelle rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa viisi asemaa, joista yksi on Aviapolis joka on Suomen ensimmäinen kokonaan maan alle rakennettu rautatieasema, ja loput neljä ovat Leinelä, Kivistö, Vehkala sekä Lentoasema.

Alunperin kehäradan nimi oli Marja-rata, ja se juonsi nimensä lyhenteenä lauseesta Martinlaakson radan jatke. Vuonna 2005 suunnittelulautakunta kuitenkin muutti nimen Kehäradaksi. Kaikkien radan varrella olevien asemien nimet liittyvät niiden sijaintien historiaan tai kuvaavat ympäristöjensä toimintaa. Koko matkaltaan rata kulkee 8 kilometriä tunnelissa, ja 10 kilometriä avoratana. Siltoja avorata-osuuden päälle tullaan rakentamaan kaiken kaikkiaan kaksikymmentäkolme.

Kehärata tulee mahdollistamaan tulevaisuudessa useiden suurten, yhteensä jopa noin 40-50 tuhannen asukkaan asuntoalueiden rakentamisen. Kehärata myös luo mahdollisuuden tuoda suuren määrän työpaikkoja varteensa. Tähän mennessä on kaavailtu että radan varrelle sijoitettavia työpaikkoja niin Aviapoliksessa kuin sen ulkopuolella saattaa tulla kaiken kaikkiaan kuusikymmentä tuhatta. Kehäradan valmistumisaikataulu on oivallinen, sillä lyhyen ajan sisällä sen valmistumisesta valmistuu myös Finnairin laivaston laajennus, joka taasen nostaa lentomatkustajien määrää useilla miljoonilla. Eniten kritiikkiä tämä pääosin valtion kustantama Vantaan kaupungin sekä Finavian yhteinen projekti on saanut sen osalta, että se ei tule kulkemaan suuren Kartanonkosken asuinalueen tai Jumbon kauppakeskuksen lähietäisyydeltä.

Myös Euroopan unioni tukee Kehäradan rakentamista huomattavan suuruisella summalla rahaa (noin 17 miljoonalla), joka maksetaan osissa Trans-European Network-tukena, jonka verkkoon osa Suomen rataverkostosta kuuluu.

Merkittävän lisän ratahankkeeseen tuo myös se, että sen varrelle pääväylien ääreen rakennetaan aivan uusi taidekaupunginosa, joka sijaitsee Ilolan ja Asolan välissä, ja jonka nimeksi on annettu Leinelä. Leinelän matkalta radan varrelle sijoitetaan massiivisia ja näkyviä taideteoksia, ja itse alueen asemille tuotavat teokset ovat pienempiä ja yksityiskohtaisempia, kestäen lähemmän tarkastelun. Näin ollen asemista pyritään tekemään viihtyisämpiä, mukavampia ja jopa turvallisempia taiteen avulla, ja jokainen asema yksilöityy entisestään ja helpottaa Kehäradalla navigoimista huomattavan paljon. Merkittävän taidehankkeesta tekee myös se, että sitä määrää erityinen ympäristötaidekaava, joka on kulttuurin ja taiteen yleissuunnitelma kaavoitetulle tai kaavoitettavalle alueelle.

Kaiken kaikkiaan Kehäradasta tulee erittäin merkittävä kulminaatiopiste koko Suomen liiketoiminnan kasvulle, kaikista tärkeimpänä helpottaen yhteyksiä Aviapoliksen ja koko muun maailman välillä.

Hyödynnä joukkoliikennettä!

Kehärata.fi kertoo kuluttajille reaali-aikaisesti miten kehäradan valmistuminen etenee. Kyseessähän on siis uusi junaraide joka yhdistää Helsinki-Vantaan lentokentän sekä monet muut paikat rautateihin. Tikkurilasta vedetään uusi raide Kaivokselaan. Moni varmasti onkin lukenut artikkeleitamme, mitä itse Kehärata koskee ja kyseessähän on tietysti joukkoliikenteen kehitystä edistävä urakka. Nyt onkin oiva asia paneutua hetkeksi hieman yleisemmin joukkoliikenteen hyötyihin ja haittoihin. Yksityisautoilijoilla on ylitsepääsemättömän vaikeaa käyttää joukkoliikennettä, onhan se toki mukava matkustaa omassa rauhassa, omalla autolla, mutta on hyvä muistaa miten paljon oma kukkaro kevenee, kun verrataan joukkoliikenteen menoihin kuluttajalle. Lisäksi yksityisautoilusta koituvat ympäristölliset haitat ovat huomattavasti suuremmat, mitä ne ovat julkisen liikenteen sektorilla. Nyt tämä jokapäiväinen puheenaihe, joukkoliikenne on nyt aika ottaa syyniin. Ajaako omalla autolla vai käyttääkö julkisia? Siinäpä vasta pulma.

Lähdetään ensiksi kartoittamaan mitä säästäisit käyttämällä julkista liikennettä yksityisautoilun sijasta. Otetaan syyniin työmatkat, eli niin sanotut pakolliset matkat. Oletetaan että työmatkasi pituus on 25 kilometriä suuntaansa ja käyt töissä joka ikinen arkipäivä. Keskimäärin kuukaudessa kertyy noin 21,5 arkipäivää, poistetaan lomat ja kerrotaan vuosittaisella ajanjaksolla niin saadaan kasaan noin 236 päivää jolloin käytät autoasi työmatkoihin. 236 (päivää) kertaa 50 (kilometriä per päivä) on yhtä kuin 11 800 kilometriä. Sitten lasketaan normaalikulutuksella huoltojen kera auton keskimääräinen kustannus per kilometri: 11 800 jaetaan 100 kilometrillä, saadaan luku 118 joka kerrotaan keskiverto yhdistetyllä kulutuksella 7, 118 kertaa 7 = 826, tämä kerrotaan bensan keskihinnalla 1,5 ja 0,1 senttiä auton huoltoon, 826 kertaa  1321,6€. Tässä on siis pelkät polttoaine ja auton huoltoon menevät kulut. Siihen kaupanpäälle vielä täysi kasko vakuutus 900€ ilman bonuksia niin saadaan kokonaissummaksi työmatka-autoilulle 1321,6 + 900 = 2221,6€. Kohtuullisen kallista sanoo allekirjoittanut. Vastaavasti taas 11 kuukauden seutulippu (esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, toimii myös Helsingin lisäksi Vantaalla sekä Espoossa) maksaa 70€ kuukaudessa. 11 x 70€ = 770€. Säästöä tulee kukkarolle vuosittain mukavat 1451,6€, puhumattakaan ympäristölle tehtävistä hyödyistä.

Usein joukkoliikenneväline on nopeampi vaihtoehto kuin yksityisautoilu. Varsinkin isojen kaupunkien ruuhkaiset keskustat saattavat pitkittää matkan tekoa huomattavasti. Joukkoliikenteelle kehityt väylät eivät ole riippuvaisia ruuhkista, vaan niiden oletetaan olevan yhtä nopeita vuorokauden jokaisena aikana. Hyvänä esimerkkinä toimii Helsingissä toimiva metro, oli sitten ruuhka-aika tai ei, matka taittuu metrolla nopeammin kuin omalla autolla. Mikäli hyppäät metroon esimerkiksi Mellunmäessä ja ajelet siitä aina päätepysäkille asti, ottaa matka aikaa vain hieman yli 20 minuuttia pysähdyksineen. Omalla autolla matkaan menee noin 30-45 minuuttia riippuen ruuhkista. Helsingissä toimivalle metrolle on suunniteltu jo jatkoraide joka lähtee Ruoholahdesta Espooseen päin, tämä helpottaa ihmisten liikkuvuutta entisestään läntisellä pääkaupunkiseudulla. Sama pätee ajallisesti myös raitiovaunujen ja junien nopeuteen verrattaessa yksityisautoiluun.

Historian valossa julkinen liikenne oli suositumpaa kuin yksityisautoilu. Ensimmäiset julkisen liikenteen kehittelyt saivat alkunsa länsimaissa, aina 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle asti. On kuitenkin valitettavaa että 1900-luvun puolivälissä yksityisautoilun yleistyessä, julkinen liikenne menetti asemaansa, joka johti siihen että palvelujen laatu heikkeni.

Julkista liikennettä kannattaa hyödyntää aina kun siihen on mahdollisuus, näin säästät aikaa, rahaa sekä ympäristöä! Samalla vähennät yleistä melutasoa, edistät kevyen liikenteen sekä jalankulkijoiden sujuvuutta. Hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt ovat iso ongelma maapallomme ilmastolle, siirtymällä julkisen liikenteen käyttäjäksi edesautat ympäristömme hyvinvointia.

Rapakon takaa mallia suomalaiseen tietyömaahan?

Teiden rakentaminen, sekä liikenneruuhkat ovat varmasti kaksi asiaa, jotka suomalaisella aiheuttavat harmaita hiuksia. Onkin erittäin tuttu näky suomalaisen tien varrella, että siellä jonkinlaista ojaa kaivetaan, tai uutta asfalttia tehdään. Suomalaiset ovat jo vuosikymmeniä siis kirjaimmellisesti repineet pelihousujaan, johtuen siitä, että tietyöt tuntuvat olevan riesana jokaisessa paikassa, minne sitä voisi kuvitellakkaan koskaan menevänsä! Olit menossa sitten mökille, lomalle, kauppaan, tai vaikka ihan minne vaan, tuntuu että tietyöt hidastavat matkantekoasi kokoajan.

Itsekin kesällä mökilleni paljon ajan ja olen huomannut, että n. 40min matka kestää tietöiden vuoksi n. 1,5h! Tuo on siis todella hurja lisäys normaaliin matkaani. Tietyöt alkavat yleensä Turunväylällä, jossa on uskomaton tukos kesästä toiseen. Auta armias vielä, jos olet lähtenyt matkaan esimerkiksi klo 16-17 välisenä aikana. Tällöin tuon 40min matkan tekeminen kestää yleensä jopa kaksikin (2) tuntia! On siis aivan älytöntä, miten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nämä tietyöt ovat suunniteltu.

Mielestäni tässä voisi ottaa oppia esimerkiksi amerikkalaisilta, sekä alkaa tuomaan suomeen myös ns. kuljetettavia kiertoreittejä. Kyseessä on isoilla rekoilla liikutettava konkreettinen tie, jonka voi väliaikaisesti sijoittaa vaikkapa vesiesteen yli, pellon kautta kulkemaan, tai jopa tietyömaan ylitse! Kyseinen kapistus tietysti maksaa useamman satatuhatta euroa, mutta on se varmasti sen arvoinen. Tämä voitaisiin asentaa aina tietöiden läheisyyteen, jotta liikenne ei kärsisi, kun oranssiliiviset työmiehet nojailevat lapioihinsa. Ok, tuli ehkä sanottua hieman liian rankasti, sillä kyllähän siellä osaavaa työvoimaa on teiden varsilla. Hommat ovat vain niin raskaita, sekä yksitoikkoisia, että niiden tekemisessä kestää aivan älyttömän kauan.

Yksi positiivisesti tähän vaikuttava tekijä voisi myös olla eräänlaisen suojakuvun rakentaminen työmaille. Tämä antaisi työmiehille työrauhan, sekä mahdollisuuden toimia tietöiden parissa esimerkiksi talvella. Vaikka maa onkin roudassa, on olemassa jo teknologiaa miten tätä saadaan lämmitettyä tarpeeksi. Tämän onnistuessa, suomeen saataisiin lisää työpaikkoja, sekä valtiolle verotuloja. Tottakai, niin kuin monet muutkin, myös tätä hanke vaatisi suuren suurta panostusta. Ihan ensimmäisenä tulisi keksiä paljon nopeampi, sekä tehokkaampi ratkaisu sille, miten väliaikainen kulkureitti saataisiin kulkemaan tietyömaan ohitse. Näin raskaan liikenteen väylä voitaisiin sijoittaa turvallisen matkan päähän työmaasta, jotta kaikilla olisi mukavampi olla.

Mikä olisi sinun ratkaisu polttavaan tietyökiistaan? Tiedämme, että tälläkin hetkellä hallituksessa mietitään näiden resurssien pienentämistä, joka on taas täysin järjetöntä mielestämme. Tahtoisimmekin kuulla mielellään sinun mielipiteesi asiasta, sillä aiomme lähettää tievaliokuntaan adressin, johon keräämme mahdollisimman paljon nimiä! Haluamme olla mukana rakentamassa turvallista suomea, ja mikäpä siis sen parempi paikka aloittaa, kun moottoritiet. Autojen määrä tulee ainoastaan kasvamaan, joten olisi suotavaa, että myös tiet ovat kunnossa, että ihmishenkiä säästyy. Lisää suomalaisesta autoilukulttuurista voit tarkistaa sivustolta www.autoliitto.fi

Voit jättää yhteystietosi, kuten sähköpostiosoitteesi, suoraan alla olevaan kommenttikenttään. Olemme sinuun yhteydessä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin seuraavan 2 viikon sisään. Mikäli olet artikkelimme kanssa samoilla linjoilla, sekä tahdot parantaa suomalaisten kulttuuria liikenteessä, otathan meihin välittömästi yhteyttä. Vastaamme kaikille kiinnostuneille aivan varmasti, joten ei tarvitse pelätä, etteikö meistä kuuluisi mitään takaisin. Tiedämme että monet työnantajat toimivat esimerkiksi juuri näin, mutta ei hätää, emme ole kuten muut!

Mikäli sinulla ilmenee mitään lisäkysymyksiä, otathan suoraan yhteyttä palautteille tarkoitettuun sähköpostiimme.

Toivotamme sinulle oikein hyvää päivän jatkoa, sekä mahtavan rauhallista joulun odotusta!