Kehärata Race

Nyt on aika palauttaa mahtavia muistoja mieleen. Jos et vielä tiennyt, niin kehäradan tiimoilta on ehditty jo järjestää kilpailukin, nimeltään Kehärata Race. Tässä leikkimielisessä kisailussa oli tarkoitus selvittää kuka “testituristeista” pääsee ensiksi perille Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jokainen niin kutsutuista testituristeista valitsi oman kulkuneuvon, jolla matkata Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Valituiksi tulivat HSL:n paikallisvuoron bussi, Finnairin Bussi, yksityisauto ja juna. Kisailu alkoi leikkimielisesti, mutta loppua kohden oli jo aistittavissa ihan oikeaa kilpailumieltä, kun jokainen kisassa mukana olevaa yritti nopeuttaa omaa matkaansa määränpäähän ikään kuin tunnetussa Amazing Race -kisassa.

kehärata race

Suhteellisen nopeasti kävi selväksi, että kummatkin linja-autoista olivat pois kisasta ja jäljellä olivat enää uusi Kehäradalla kulkeva juna sekä suomalaisten rakastama yksityisauto. Säännöistä vielä sen verran että, autoilijalle oli laadittu säännöt siitä, että minkäänlaista ylinopeutta ei sallittaisi kisassa, vaan siitä kiinni jääminen tarkoittaisi automaattisesti kisasta diskaamista. Autoilijana toimineen Sannan kaasujalka oli aika ajoin hiukan raskas, mutta se ei kuitenkaan mennyt ylinopeuden puolelle. Junassa matkustanut Mari taas jännäsi, sattuisiko tälle päivälle ongelmia, jotka olivat piinanneet uutta Kehärataa aiemmin.

Kumpikin kisailijoista kuitenkin selvisi ilman suurempia kommeluksia ja ketään ei diskattu kisasta ulos. Kisa oli todella tiukka ihan loppumetreille saakka, mutta loppujen lopuksi voiton vei tässä huikean jännittävässä, mutta kuitenkin leikkimielisessä kisassa, mikäs muukaan kuin Kehäradan juna! Marin tuuletukset olivat todella aitoja ja Helsinki-Vantaalle oli järjestetty yllätykseksi voittajalle mahtava palkinto.

Myös Helsingin Sanomat ovat järjestäneet saman tyylisen kisan, jossa matkailijat käyttivät junaa, bussia sekä taksia. Tässä kovassa kilpailussa voiton vei ylivoimaisesti taksi. Lienekö sitten taksi kaasutellut ylinopeutta? Tämä kisailu järjestettiin kylläkin kello kymmeneltä arkipäivänä. Mikäköhän testin tulos olisi ollut esimerkiksi perjantaina kello 16:00, jolloin esimerkiksi työmatkalaiset lähtevät kotiinsa ja mökeilleen? Toki näissä matkustustavoissa on sitten melkoinen hintaero, sillä taksimatka Helsinki-Vantaalle esimerkiksi keskustasta maksaa lähemmäs 30 euroa. Jos matkaaja joutuu lähtemään pitkän matkan lennolleen esimerkiksi aikaisin aamulla tai jopa yöllä, on hinta vielä suolaisempi korkeamman yöllisen aloitustaksan vuoksi. Toivotaankin, että juna kasvattaisi suosiotaan lentokentälle matkustaessa, sillä se on aina myös ekologisin vaihtoehto.

Tampereen raitiotiehanke

Kehärata on mielenkiintoinen hanke, mutta myös toinen rataprojekti, Tampereen raitiotie, on ajankohtainen. Käsittelemme tässä ja osassa tulevista postauksista myös sitä.

Paljon kiistelty ja kiitelty hanke Tampereella on edennyt jo seuraavaan vaiheeseen: Manse on saamassa raitiotien ja se valmistuu pian! Suunnitelmien mukaisesti Tampereelle ollaan siis nyt rakentamassa raitiotietä, joka tulee olemaan kaksihaarainen, Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle. Raitiotien odotetaan valmistuvan 2017 – 2021 välisenä aikana. Raitiotien kulkureitti on valittu sen mukaan, mitkä ovat viime vuosina olleet joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia. Lisäksi kaupungin voimakkaita kasvusuuntia on tarkkailtu suunnitelmia tehdessä. Raitiotietä on myös suunniteltu jatkettavaksi vuosien 20121 – 2024 aikana, tuolloin sitä jatketaan länteen päin Pyynikintorilta Lentävänniemeen.

Miksi raitiotie sitten rakennetaan? Sen avulla on esimerkiksi toivottu tavoitettavan korkeatasoisempaa ja suurikapasiteettisempaa joukkoliikennettä. Tämä vastaa myös globaaliin kestävän kehityksen haasteeseen, sillä raitiotie mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen kestävällä tavalla.

Tavoitteeksi tulevaisuuteen onkin asetettu se, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän muodostaa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijuna ja tämä uusi ja nykyaikainen raitiotie. Näin toivotaan voitavan hyödyntää hyvinkin tehokkaasti erilaisten joukkoliikennemuotojen ominaisuuksista parhaita, ja tuottaa siten kestäviä ja laadukkaita palveluita liikenteen ja ympäristön kannalta.

Raitiotie ei tuo mukanaan ainoastaan ympäristöystävällisempää, jouhevampaa liikkumista, vaan se myös osaltaan houkuttelee rakentamista. Uudet pysäkkiympäristöt tunnetusti ovat hyviä kohteita kyseisten alueiden kehittämiseksi, ja niiden ympärille voidaan rakentaa lisää asutusta, mikä taas tuo paikalle yrittäjiä ja työvoimaa.

Tampereen raitiotien ihka ensimmäiset kiskot on tuotu rekan lavetilla Hervantaan 18.5.2017. Sinne rakennetaan siis raitiotien aivan ensimmäinen kiintoraideosuus. Sen pituus on 22,5 metriä. Kiskot asennetaan alueelle kiinteästi betonivaluun, ja ne ovat ns. urakiskoa, joka hitsataan jatkuvaksi aina paikan päällä. Tämä nyt aloitettu osuus on kaksoisraiteen ensimmäinen osa.

Kiskojen asennuksessa ei sovi hosua, koska valuvaiheessa kiskon tulee sijaita aivan millilleen oikeassa kohdassa. Kaikkiaan koko työhön kuluu pari viikkoa. Vuoden 2017 aikana suunnitelmissa on tehdä runsaasti erilaisia johto- ja putkisiirtoja. Kun niiden osalta työt ovat valmiit, on kiskojen ja pintarakenteiden vuoro. Vasta myöhemmin asennetaan varsinaiset sähköratarakenteet.

Nämä nyt asennetut ja asennettavat kiskot on luxemburgilaista alkuperää. Valmistajana toimii yhtio nimeltä ArcelorMittal, joka on kansainvälisesti arvostettu teräs-ja kaivosyhtiö. Toimintaa sillä on jopa 80 maassa. Yhteensä näitä kiskoja ensimmäisen osan linjalle (varikko mukaanlukien) asennetaan 65 kiskokilometriä.

Jatkamme projektin seuraamista suurella mielenkiinnolla, ja päivitämme asiasta sitä mukaa kun työt etenevät.

Kehäradan haasteet

kehärata

Nyt on aika hieman käydä läpi kehäradan haasteita, sillä sen aukeaminen ei ole sujunut täysin ilman ongelmia. Kehäradan aukeaminen on lisännyt merkittävästi lähijunien myöhästelyä. Tämä johtuu osittain siitä, että kehärata kytkee muut radat yhteen. Toinen seikka, mikä myöhästelyyn vaikuttaa on junan kulkema nopeus, sillä juna kulkee täyttä nopeuttaan liki koko kehärahan pituuden, eivätkä ne näin ollen ehdi kiriä myöhästymisiä kiinni.

Myöhästely on erittäin huono juttu kehäradan imagon kannalta, sillä junaa käytetään pääasiassa lentokentälle menemiseen. Näin ollen jos juna on myöhässä, tulee se ottaa huomioon lentokentälle mentäessä, ettei matkaaja myöhästy lennoltaan.

Esimerkiksi vuoden 2015 kesäkuussa 96,5 prosenttia junavuoroista kulki aikataulun mukaan. Kun Kehärata avattiin heinäkuussa, lukema tippui heti välittömästi 89,8 prosenttiin. Tällä radalla kulkee kuukausittain yli 15 000 junavuoroa, joten myöhästelyn määrä entiseen on tuntuva.

Kehärataa on kritisoitu myös siitä, että juna kulkee osittain Vantaan puolella, jolloin matkustajan tulee tajuta ostaa seutulippu. Tämä voi tulla yllätyksenä monelle matkaajalle ja asiaan on yritettykin saada muutosta.

Kehäradan aukenemisen yhteydessä viimeinen pysäkki ei ollut vielä valmis, joka tarkoitti sitä, että matkaajat joutuivat kantamaan matkalaukkunsa vielä junasta bussiin päästäkseen lentokentälle. Medioissa on myös lukenut, että oppaat lentokentältä kehäradalle ovat puutteellisia, jolloin ihmiset ovat menneet tuttuun tapaan busseilla tai takseilla määränpäähänsä.

Toivotaan, että kehärata oppisi jatkossa ongelmistaan ja puutteistaan. Ehkä siten se pystyisi tarjoamaan matkustajille kätevää, luotettavaa ja nopeaa tapaa päästä lentokentälle. Ainakin kehäradan idea on loistava, sillä siten se mahdollistaa nopean pääsyn lentokentälle sekä myös Helsingin ja Vantaan välissä asuvien asukkaiden pääsemistä Helsingin keskustaan esimerkiksi töihin. Näin ollen ihmisten ei tarvitsisi aina hankkia autoa liikkumista varten. Toki aivan varmasti Suomen haastavat talviset olosuhteet kuten pakkanen ja lumi aiheuttavat jatkossakin junaliikenteen ongelmia.

Kehäradan merkitys lentomatkustajalle

Kello-asema

Kehärata on muuttanut pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä merkittävästi, sillä se laajentaa tarjontaa entisestään. Kymmenet tuhannet ihmiset hyötyvät tästä näppärästä radasta, joka on tuonut monia uusia juna-asemia reitin varrelle. Kaikkein merkittävin ratkaisu se on kuitenkin lentomatkustajan kannalta, sillä hän pääsee helposti kulkemaan lentoasemalta suoraan Helsingin keskustan rautatieasemalle.

Kehärata on tuonut entisestään vaihtoehtoja matkustajan kannalta, sillä hän voi valita toivomuksiensa mukaisesti esimerkiksi Finnairin bussin tai tämän näppärän junan. Taksi on ollut vaihtoehto monelle lennolle menevälle henkilölle, mutta hintakin on ollut huomattavasti suolaisempi kuin joukkoliikennettä käyttäessä.

Helsinki-Vantaan lentoasema on panostanut alkuvaikeuksien jälkeen junan helppokäyttöisyyteen, joten opasteet ja informaatio löytyvät helposti. Matkustaja pääsee siirtymään suoraan terminaalista liukuportaiden välityksellä alhaalla sijaitsevalle asemalle, jossa säännöllisin väliajoin kuljeva juna nappaa kyytiin matkustajansa. Kulkeminen suoraan pääkaupungin sykkeeseen ei voisi olla tämän helpompaa!

Vaikka matkustaja tulisi suoraan ulkomailta, hän voi ostaa lipun konduktööriltä. Jos matka menee päätepysäkille asti, hän ostaa seutulipun. Varauksista tai lipuista ei siis tarvitse huolehtia etukäteen. Ruuhka-aikoina voi vaunuissa toki olla täyttä, mutta oikealla asenteella suhtautuminen on paljon helpompaa.

Yhteydet muualle Suomeen

Kehärata on mahdollistanut myös joustavat yhteydet muualle Suomeen. Helsingin rautatieasemalta pääsee näppärästi jalan tai metrolla Kamppiin, jossa kaukoliikenteen bussit sijaitsevat. Tällä tavalla kulkeminen mahdollistuu helposti kohti muuallekin Suomea busseilla, joten monille pienemmillekin paikkakunnille voi päästä ilman, että tarvitsee ollenkaan tukeutua yksityisautoiluun tai taksiin lentokentältä tullessa.

Matkustajan kannalta kuitenkin kaikkein helpoin ja miellyttävin vaihtoehto on, jos kulkee junalla eteenpäin, sillä silloin ei tarvitse raahata suuria matkalaukkuja viereistä laituria kauemmaksi. Rautatieasemalta pääsee helposti eteenpäin, jos on kulkemassa esimerkiksi muihin suuriin kaupunkeihin, kuten Tampereelle tai Turkuun. Lisäksi Helsingin paikallisjunilla pääsee helposti paikasta toiseen, joten lähiseudulle voi matkustaa vaivattomasti.

Helsinki-Vantaalta matkaaminen voi olla myös kansainvälisille matkustajille kehäradan takia yllättävän nopea vaihtoehto, sillä infrastruktuuri on nyt todella kattava. Venäjän rajakaupungeissa asuvat voivat kulkea huippunopealla Allegrolla vain parissa tunnissa kotiinsa, joten heillä voi olla lähinnä mielipiteestä kiinni, lentävätkö he mieluummin Helsingistä tai Pietarista. Toki rajaa ylittäessä täytyy muistaa, että viisumi tarvitaan puolelta toiselle kulkiessa.

Aviapolis floppasi pahasti!

aviapolis

Muistatteko kun aiemmin täällä kerroimme kehäradasta ja Aviapoliksesta, josta oli tarkoitus tulla koko tuon suuren raidehankkeen keskipisteistä. Suunnitelmat olivat suuria ja ei siinä mitään, ne myös kuulostivat hyvälle. Valitettavasti todellisuus on nyt osoittautunut täysin toisenlaiseksi ja kerran niin upeasta ja mahtipontisesta suunnitelmasta on vain muisto jäljellä.

Menimme tutkivan journalismin nimissä paikan päälle katsastamaan mikä tilanne on paikan päällä. Vastassa meitä oli tyhjyyttään ammottava Aviapoliksen asema, jonka läpi tehdään päivittäin vain ja ainoastaan 2700 matkaa. Luku on hurjan paljon pienempi mitä se alkuperäisissä suunnitelmissa oli ja nyt onklin jouduttu ottamaan takapakkia oikein kunnolla,

Kun Aviapoliksen oli tarkoitus olla Vantaan kasvun takaava vetojuhta, on se jäänyt ilman huomattavaa suosiota ja kumiseekin ja kumiseekin nyt tyhjyyttään! Nyt tilanne on se, että alueelle tuodaan kaupungin rahoituksella kimppatakseja, sekä yhteiskäyttöautoja, jotta ihmiset voiuvat kulkea sieltä junalla työpaikoilleen. Aviapolis vain yksinkertaisesti sijaitsee liian kaukana kaikesta ja ottaakseen sieltä junan on henkilön ensin saavuttava itse Aviapolikseen jollakin tavalla.

Tuntuukin että koko Kehärata ja sen ympärillä olevat oheisprojektit ovat alusta asti olleet todella epäsuotuisten tuulten alla ja epäonnea on löytynyt vaikka muille jakaa. Toivotaankin että projekti saisi tuulta alleen ja se alkaisi pikkuhiljaa tavoittaa ihmisiä aiempaa paremmin. Suurin ongelma vain ei poistu ihan äkkiä ja se on jo aiemmin mainittu Aviapoliksen kaukainen sijainti.

 

 

 

Länsimetro – miljoonien farssi?

länsimetro logo

Voihan Länsimetro. Länsimetro on ollut kaikkien huulilla tämän vuoden elokuusta saakka, kun sen piti aloittaa liikennöiminen – mutta aloitus viivästyi jälleen. Länsimetro on Helsingin metron rakenteilla oleva jatko Espooseen. Tarkoituksena on saada yhteys Ruoholahdesta Lauttasaareen, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään ja toisen vaiheen valmistuttua Kivenlahteen.

länsimetro kartta

Länsimetron rakennustyöt alkoivat jo marraskuussa 2009, ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt saatiin valmiiksi vuoden 2014 lopulla. Metrohankkeen ensimmäinen vaihe on kärsinyt erittäin merkittävistä viivästymisistä. Sen oli hankesuunnitelman mukaan alunperin tarkoitus valmistua syksyllä 2014, mistä avautumispäivää lykättiin useampaan otteeseen. Myöhemmin matkustajaliikenteen oli tarkoitus alkaa elokuussa 2016, mutta kesäkuussa 2016 avaamisajankohtaa lykättiin taas myöhempään ajankohtaan. Ajankohta tarkentui saman kuun lopulla tammikuuhun 2017. Lokakuussa 2016 päivämäärään lykättiin hälleen, eikä  hankkeesta vastaava Länsimetro Oy osaa antaa mitään uutta aikataulua avautumiselle. Marraskuussa 2016 Länsimetro Oy tiedotti hankkeen kokonaiskustannusarvioksi nousseen 1 186 miljoonaan euroon ja että se tarvitsee uuden 104 miljoonaan korotuksen lainatakuuseen Helsingiltä ja Espoolta. Lopulliset kustannukset selviävät kuitenkin vasta rakentamisen päättyessä. Marraskuussa yhtiö erotti toimitusjohtaja Matti Kokkisen ja nimitti yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi rakennusinsinööri Ville Saksin. Saksi toimi aiemmin radanrakentaja VR Trackin toimitusjohtajana, mutta irtisanoitui työstään syyskuussa 2016.

YIT, Destia ja A-insinöörit ovat haastaneet Länsimetro Oyn:n oikeuteen ja vaativat yhtiöltä yhteensä 10 miljoonan euron edestä korvauksia muun muassa lisätöistä ja viivyttelystä. Uudessa kokonaiskustannusarviossa okeudenkäynneille ja vahingonkorvauksille on varattu juuri tuo vaadittava summa. Länsimetro Oy on kuitenkin kiistänyt urakoitsijoiden vaatimukset ja vaatii puolestaan vastakorvauksia YIT:ltä ja Destialta. A-insinöörien haastehakemukseen se ei ole vielä vastannut. Espoo ja Helsingin kaupungit omistavat yhtiön, mikä tarkoittaa jos yhtiö häviää jutut, kaupunkilaisetmaksavat vaaditut vahingonkorvaukset.

Kun Länsimetro valmistuu, se muuttaa merkittävästi Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjoja. Vaikutukset heijastuvat myös Espoon ja Kaunaisten rantaradan ympäristön linjoissa, sekä Henlsingissä Lehtisaaren ja Kuusisaaren bussiyhteyksiin. Muutoksia tuli jo elokuussa 2016 myös Veräjälaaksoon, Länsi-Pakilan ja Maunulan alueiden bussilinjoihin. Yksi n’kyvimmistä muutoksista metron liikennöinnin alkaessa on Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevien seutulinjojen korvaaminen metroon yhdistyvilä liityntälinjoilla. Metron keskseisimmät liityntäasemat tulevat Tapiolaan ja Matinkylään.

Kehäradalla tapahtuu

kehärata100

Oli ihan tavallinen lauantai ilta, joka oli tarkoitus viettää kaverini luona Vantaan Kivistössä, hyvää ruokaa ja juomaa nauttien.

Olimme sopineet että saapuisin hänen asunnolleen alkuillasta ja kävisimme yhdessä sitten kaupassa ostamassa tarvikkeet ruokiin.

Lähdin matkaan hyvissä ajoin, sillä halusin olla paikalla noin kuuden aikaan. Tällä tavalla emme joutuisi viettämään perjantai ruuhkassa koko iltaa vaan pääsisimme nauttimaan mukavasta illasta.

Hypätessäni Kehäradan junaan, oli siellä jo aikamoinen perjai alkuillan meno käynnissä. Juna oli täynnä teinejä, töistä palaavia aikuisia ja melu oli korvia huumaava. Löysin kuitenkin onnekseni vapaan istuimen ja istahdin siihen.

Juna lähti liikkeelle ja kiittelin mielessäni Kehärataa, joka salli nopean siirtymisen Helsingin keskustasta Vantaan Kivistöön.

Matkan ollessa puolivälissä, kuului kuitenkin omituinen paukkuva ääni ja juna hiljensi vauhtiaan, jonka jälkeen pysähtyi kokonaan. Hetkeksi aikaan junan täytti hiljaisuus, joka repesi äänekkääksi ihmettelyksi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Ihmetystämme lisäsi ennen kaikkea se, että kaiuttimista ei kuulunut minkäänlaista tiedotetta asiasta, eikä junanhenkilökuntaa näkynyt mailla halmeilla selvittämässä tai informoimassa tilanteesta.

Melu alkoi yltyä korvia huumaavaksi ja joku nuorisojoukko päätti poistua paikalta. Seuraava ihmetys tuli siinä vaiheessa, kun paikalta poistuneet kovaan ääneen kiroilleet pojat palasivat takaisin hämmentyneen näköisinä ja kertoivat että ovet olivat lukossa.

Nyt alkoi ihmisjoukossa kiehua ja kuplia, kun mietittiin mitä oli tapahtunut, missä henkilökunta oli, miksei meitä tiedotettu ja miten ihmeessä pääsisimme ulos junasta.

Joku nokkela keksi, että uutisissa olisi varmasti mainintaa tapahtumasta ja aloitti tiedon etsimisen kännykällään. Pian kuitenkin kaikki huomasivat että nettiyhteys loppui kuin seinään ja nyt kaiken muun lisäksi olimme lukitussa ja pysähtyneessä junassa ilman minkäänlaista yhteyttä ulkomaailmaan.

Pikkuhiljaa paniikki alkoi saada ihmisiä otteeseensa ja tunnelma kiristyi entisestään. Muutama sanaharkkakin kuultiin ja tappelun meekit olivat jo vahvana ilmassa.

Riitelyn keskeytti kuitenkin hätääntynyt nuoren miehen ääni, joka ilmoitti että hänen tyttöystävänsä synnytys oi mitä ilmeisemmin alkanut ja mitä ihmettä heidän pitäisi tehdä?Junassa oli kuitenkin kaikeksi onneksi muutamakin sairaanhoitaja paikalla, jotka lupasit tulla katsastamaan tilanteen. Nuorelle äidille tehtiin tilaa penkkien väliin ja näköesteeksi viriteltiin jos jonkinmoisia takkeja ja villatakkeja.

Äsken vallinnut kireä tunnelma oli kuin pois pyyhkäisty, eikä kukaan muistanut edes olla ahdistunut käsilläolevasta tilanteesta.Jopa kiroilevat teinit hiljenivät ja istuivat rauhallisesti omilla paikoillaan.

Yhtäkkiä kuului pieni rääkäisy, joka ilmoitti kaikille vaunussa olijoille että vauva oli sntynyt maailmaan. Ihan samaan aikaan juna nytkähti myös liikkeelle ja aloitti matkansa, kuin mitää ei koskaan olisikaan ollut vialla.

Kun juna saapui ensimmäiselle asemalle tämän omituisen pysähtymisen jälkeen, oli siellä tietenkin vastassa ambulanssi joka vei tuoreen äidin ja vauvan tarkastukseen.

Kaikilla oli jotenkin rauhallinen ja seesteinen olo ja perjantain kiireetkin olivat unohtuneet kuin ihmeen kaupalla kaikilla meistä!

HSL uudistaa palvelujaan

 

HSL

Kehäradan junat ja HSL:n muut kulkuvälineet ovat jo osittain saaneet uudet kosketusnäytölliset matkakortinlukijansa. Uusien lippu- ja informaatiojärjestelmän käyttöönotto on alkanut kesällä 2016 ja pääkaupunkiseudun lähijunista uusi laite löytyykin. HSL:n mukaan uudistuksen pitäisi tuoda HSL:n matkustajille helpotusta arkeen, helppokäyttöiset laitteen ja saataville ajantasaisen matjustajainformaation.

Uudistuksen yksi näkyvimmistä osista ovat uudet modernit kosketusnäytölliset matkakortin lukijalaitteet, joiden mainoksia säännöllisesti matkaava on nähnyt jo keväästä saakka. HSL on uusimassa myös vanhoja lippuautomaattejaan modernimmiksi ja tulevaisuudessa kaikki HSL:n liikennevälineet näkyvät reaaliaikaisesti pysäkkien näytöillä ja Reittioppaassa. Myös vanha Reittiopas uudistuu ja hyvä niin, sillä vanhanaikainen ja osittain vaikeakäyttöinen sivusto on saanut asiakkailta palautetta.

Uudelta matkakortinlukijalta voi ostaa matkustajille vanhoja tuttuja lippuja ja painikkeet ovat samanlaisia kuin ennenkin. Vain painike 0 eli raitiovaunulippu muuttuu selkeämmäksi raitiovaunun kuvaksi.

Kausilippua voi käyttää laitteella pistämällä kausilippu lukijan alalaitaan. Ensin tulee valita matkustusalue eli haluttu lippu (esimerkiksi Sisäinen) ja vahvistaa valinta painamalla OK-nappia. Lopuksi matkakorttia näytetään lukijalle. Laite itsessään perustuu sormella painamiseen, eivätkä samalla tavalla sormenpäiden sähkönjohtamiskykyyn kuten älypuhelimissa. Tämä mahdollistaa sen, että uutta järjestelmää voi käyttää talvipakkasilla kintaat kädessä ja laitteet ovat käytössä jopa talven paukkupakkasilla.

Myös HSL:n vyöhykemalli uudistuu, mutta ei lippu- ja informaatiouudistuksen alkutekijöissä. HSL:n mukaan uusi vyöhykemalli tulisi käyttöön aikaisintaan vuoden 2017 lopussa. Tuona vuonna jako kaupunkien sisäisiin ja seutulippuihin siirtyy historiaan. Nykyään vielä kuntarajoihin perustuvat lippujen hinnat muuttuvat vyöhykkeisiin. HSL:n uudistus mahdollistaa tulevaisuudessa matkakortin kausi- ja arvolippujen ostamisen verkossa, mutta sitä ennen HSL:n pitää vaihtaa kaikki miljoona matkustajien matakorttia.

Uudet matkakortinlukijat on asennettu kaikille Helsingin metrolinjan asemille, lukijoita on kaiken kaikkiaan 85 kappaletta. Busseihin asennettuja laitteita on vajaat sata kappaletta. Asennukset tehtiin ensin Åbergin linjan ja Nobinan busseihin ja myöhemmin Helsingin Bussiliikenteen busseihin. Syyskuussa uudet matkakortinlukijansa saa Pohjolan Liikenteen ja Transdevin bussit. Liikennevälineissä lukijoiden asennuksiin kuluu enemmän aikaa verrattuna metroihin, sillä busseihin asennetaan kerralla jopa viisi laitetta: kuljettajan lipunmyyntilaite, kuljettajanpääte, matkakortinlukija, VoIP-luuri ja seuraavan pysäkin näyttö.

HSL:n kertalippu

Kehäradalla kulkiessa matkustajat voivat ostaa perinteiset Helsingin seudun Liikenteen matkaliput, tosin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville matkaajille HSL:n liput eivät välttämättä olekaan niin tuttuja. Tällä kertaa käymmekin läpi, millainen lippu kannattaa ostaa kun kehäradalla kulkee!

Ensinnäkin lipun valinta riippuu siitä, kulkeeko sillä vain yhden suunnan lentokentälle, vai onko esimerkiksi saattamassa jota kuta ja tulossa vielä myöhemmin takaisin esimerkiksi Helsingin keskustaan. Kertalippu on kuitenkin voimassa jopa 2 tunnin ajan, joten sillä ehtii hyvinkin vielä takaisin. Yhden matkan lippuja ei ainakaan vielä ole saatavilla, joten kertalippu on paras vaihtoehto niillekin, jotka ovat menossa julkisilla lentokentälle ennen matkustamista. Jos taas kuljet useinkin kehäradan asemilla, kannattaa harkita vuorokausilippua tai jopa matkakorttia. Vuorokausilippu on voimassa yhdestä vuorokaudesta aina yhteen viikkoon, ja matkakortti rajattomasti. Jälkimmäinen tosin vaatii rekisteröitymisen.

Kertalipun voi hankkia joko kehäradalla liikkuvasta junasta, aseman automaatista tai sitten tilata lipun omaan älypuhelimeen mobiilipalvelun avulla. Mobiililippu veloitetaan puhelinlaskusta, joten tämä on erinomainen vaihtoehto etenkin silloin kun ei satu olemaan pikkurahaa tai käteistä mukana. Automaatista on myös kätevää ostaa lippu, tosin lipun voimassaoloaika alkaa siitä, kun lippu on ostettu, joten se kannattaakin ostaa juuri ennen junaan nousemista.

hslliput

 

 

 

Aviapolis ja Kehärata!

aviapolis

Kehäräta on tuonut runsaasti  muutoksia pääkaupunkiseudulle. Yksi todella mullistava muutos on se, että Kehäradan ansiosta toimistotiloja on entistä helpompaa sijoittaa myös keskustan ulkopuolelle. Aviapolis on yksi suurimmista hankkeista, joka on saanut tuulta alleen Kehäradan ansiosta.

Tämä avattu raideyhteys varmistaa Aviapoliksen saavutettavuuden yli 150 000 ihmiselle, alle puolessa tunnissa. Pääkaupunkiseudulla alle puolen tunnin työmatka on todellista luksusta, joten voi hyvin ymmärtää miksi Aviapoliksesta onkin tullut suosittu tila, jota yritykset haluavat vuokrata itselleen toimistokäyttöön.

Aviapolikseen on tarkoitus rakentaa toimisto-ja liiketilojen lisäksi myös asuinhuoneistoja, joiden sijainti on myös todella loistava. Sijainti on lähellä keskustaa ja sen palveluja, kuin myös Helsinki-Vantaan lentokenttää. Aviapoliksen suuralueeseen on tarkoitus liittää jo olemassaolevia asuinalueita, kuten Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala ja Veromies.

Jo tällä hetkellä Aviapoliksen alueella on työpaikkoja yli 37 000 ja asukkaita noin 20 000. Määrät tulevat kuitenkin tuntuvasti nousemaan lähivuosina todella nopealla tahdilla. Tarkoitus olisi, että työpaikkojen määrä alueella saataisiin muutamassa vuodessa nostettua 50 000 ja asuinhuoneistojen noin 40 000.

Ovatko Aviapolis ja Kehärata yhdessä luoneet uuden metropolimaisen kaavan pääkaupunkiseudulle, jossa keskusta alueen vetovoima alkaa siirtyä enemmän kyseisen kaltaisiin alueisiin? Tuleeko Avipoliksesta Suomen Manhattan, jossa työskentelee ja asuu uskomaton määrä ihmisiä ja ihmisten mukana alueelle seuraavat mukana myös moninaiset palvelut?

Vantaan kaupunki näkee Aviapoliksen kasvukeskuksena ja talouden vetojuhtana, joka houkuttelee yrityksiä ympäri Suomen hankkimaan tältä sykkivältä ja modernilta alueelta itselleen toimitilat. Aviapolis on parhaassa tapauksessa voimavara paitsi Vantaan taloudelle, myös koko Suomen taloudelle, jos alueesta saadaan tarpeeksi vetovoimainen ja houkutteleva palvelemaan myös isompia kansainvälisiä suuryrityksiä.

Toivotaan että suunnitelmat toteutuvat ja Aviapoliksesta tulee Suomen ylpeys, joka sykkii elämää joka solullaan!